Kaisan neuleblogi

Pallopaita

2012-01-30T15:34:00.004+02:00

Olemme lähdössä keväällä reissuun hieman lämpimämmille seuduille. Siksi lapselle piti saada joitan vilpoista mutta auringolta suojaavaa vaatetta.

Ohut pinkki-oranssi pallotrikoo on tilattu Kangastukusta. Paidan kaava on Ottobre 3/2011 -lehdestä. Paidassa on kirjekuorikaula-aukko joka on kantattu keltaisella resorilla sekä 3/4-pituiset suorat hihat. Kaikki tikkaukset on ommeltu kirkaanvihreällä langalla.

Yksivuotiaasta on ihan mahdotonta saada järkeviä kuvia kun vauhti on koko ajan niin kova. Näissä kuvissa lapsi lukee tämänhetkistä suosikkikirjaansa, Julia Vuoren Sika ja numerot.

Ompelutarvikelaatikko

2012-01-17T12:47:00.006+02:00

Löysin kirpparilta juuri sellaisen vanhanaikaisen puisen ompelutarvikelaatikon josta olen haaveillut.

Laatikko on ehjä ja kaikki saranat toimivat moitteettomasti. Hinta oli kohtuulliset 14 euroa.

Tässä vielä kuva ompelupöydästäni. Oikeasti se ei useinkaan ole noin siisti... On tosi luksusta kun ompelukoneella on joku pysyvä paikka missä se voi olla koko ajan esillä, jos vaikka inspiraatio sattuu yllättämään.

Myssyjä ja peitto

2012-01-16T09:00:00.001+02:00

Edellisen postauksen vauvoille ompelin fleecemyssyt Lotta Jansdotterin Simple sewing for baby -kirjan ohjeella. Sienifleece on tilattu Myllymuksuilta. Myssyt on vuoritettu valkoisella trikoolla ja kiinnitysnauhoina on normaalia valkoista nyöriä. Hatun malli on tosi toimiva, koska se peittää korvat ja niskan. Fleece on hyvä materiaali vauvan hattuun, koska se hengittää, on pehmeää ja lämmintä. Meidän lapsella oli pienempänä samanlainen hattu, jonka ompelin kaksinkertaisesta fleecestä, ja sitä tuli käytettyä tosi paljon kylmemmillä ilmoilla. Lisäksi ompelin vauvoille muutaman taskuvaipan ja imun, mutta niitä en kuvannut.

Seuraavaksi kuvaukset menivät vähän plörinäksi kun yli-innokas kuvausassistentti halusi esitellä fleecepeittoa.

Peiton koko on 60 x 80 cm. Reunat on kantattu valkoisella trikoolla.

Pienille sormille ja varpaille

2012-01-14T09:00:00.001+02:00

Neuloin lämmikettä kahdelle keväällä syntyvälle vauvalle. Mukavaa miten pienistä jämälankanöttösistä syntyy (toivottavasti) käyttökelpoista lämmikettä.

Pinkki setti on tehty Hjertegarnin Alpaca Silk -langasta, valkoiset sukat ovat Novitan Nallea ja lapaset Regia Silk -sukkalankaa. Sukkien malli on tuttu Junasukka. Pinkkeihin sukkiin tein ainaoikein-kantapään, joka näyttää aika hyvältä tuossa mallissa. Lapasten ohje on omasta päästä. Vastaavia lapasmalleja on jo olemassa, mutta kirjoitin tämän oman mallini ohjeen ylös, jos joku sattuu sellaista kaipaamaan.

Vauvan lapaset

Noin 20 g DK tai sukkalankavahvuista lankaa
3 mm sukkapuikot

Luo 36 silmukkaa ja neulo 1o kiertäen, 1n -joustinta 30 kerrosta. Neulo tämän jälkeen sileää neuletta 20 kerrosta. Kavenna lopuksi ensimmäisen ja kolmannen puikon lopussa ssk-kavennus (nosta, nosta, neulo nostetut takareunoista yhteen) ja toisen ja neljännen puikon alussa kaksi oikein yhteen. Jatka kavennuksia kunnes jäljellä on 4 s. Vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Pieni ja helppo

2012-01-12T09:00:00.000+02:00

Ihastuin talven Interweave Knits -lehden Petite Facile villapaitaan, kuten nykyään lähes kaikkeen missä on ainaoikein-neuletta. Ostin paitaa varten kolme kerää Rowanin syksyn uutuuslankaa Creative Focus Worsted, joka on keskipaksu villan ja alpakan sekoitus (75/25). Vaikka langan värikartta pursuaa mitä ihanimpia värejä, päädyin hillittyyn harmaaseen, koska se sopii hyvin rouheaan pintaneuleeseen.

Paidan rakenne on tosi nerokas. Se neulotaan tasona aloittaen takareunasta ja edeten yhtenä kappaleena aina etureunaan saakka. Lopuksi vain ommellaan sivu- ja hihasaumat. Hihat muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla. Etuosa on osittain kaksinkertainen ja kerroksia yhdistää nappi. Lankaa kului 1,5-vuotiaan kokoon reilu puolitoista kerää.

Kuvista näkee niin selvästi, miten meidän vauvasta on tullut ihan hujauksessa taapero. Hän kävelee jo tomerasti ja osoittelee kaikkea näkemäänsä etusormella ja sanoon "Tato!". Hämmästyn joka päivä siitä, miten paljon puhetta lapsi jo ymmärtää (paitsi kieltoja...) ja miten nopeasti sanavarasto karttuu.

Pipo ja kauluri

2012-01-10T09:00:00.000+02:00

Olin ennen joulua lahjaostoksilla etsimässä ohutta ja hengittävää lenkkipipoa. Retkeilytarvikekaupan myyjä suositteli merinovillaisia pipoja jotka olivatkin ihanan näköisiä ja tuntuisia, mutta hintalappu näytti 36 euroa, mikä on yksivärisestä peruspiposta aika huima hinta. Sitten muistin, että minulla on kangaskaapissa metri ruskeaa merinovilla interlock -neulosta joka sopii tarkoitukseen loistavasti.

Kaivoin esiin pipokaavani jota olen kehitellyt koko syksyn kohti täydellisyyttä. Sitten mopo lähti lapasesta ja tuloksena oli kolme pipoa ja kaksi Buff-tyyppistä putkikauluria. Itselleni jätin pipon ja kaulurin, jotka ovat olleet tosi kovassa käytössä. Pipo toimii tosi hyvin myös pyöräilykypärän alla, koska se on lämmin, mutta ei hiosta tai tunnu märältä jos polkee kovempaa.

Pipon ja kaulurin ompelee helposti alle tunnissa. Pipo-ohjeita löytyy netistä esimerkiksi Kukikkaat kuosit -blogista. Oma ohjeeni on kehitetty Ottobre-lehden lasten pipo-ohjeen pohjalta. Kannattaa huomioida, että villaneulos venyy enemmän kuin normaali trikoo. Siksi piposta kannattaa tehdä reilusti kapeampi kuin päänympärys on (eli "negative ease", mikä ikinä onkaan suomeksi.

Putkikauluri tehdään niin, että leikataan villaneuloksesta 50 x 50 cm neliö. Sitten ommellaan pitkät sivut yhteen saumurilla tai jousto-ompeleella. Lopuksi voi joko siksakata reunat tai tikata taitteet putkilon ylä- ja alareunaan. Jos haluaa kaulurista lämpimämmän, sen voi tehdä myös korkeussuunnassa kaksinkertaiseksi, eli leikata 50 x 100 cm suorakulmion jonka ompelee putkeksi sekä pituus- että leveyssuunnassa. Tällöin saumat voi piilottaa putkilon sisään, mikä tekee kaulurista huolitellumman näköisen.

Monikäyttökauluri

2012-01-08T13:11:00.004+02:00

Veljen vaimo mainitsi joskus ennen joulua, että vauvamahaa paleli, koska takki ei yltänyt kunnolla kiinni. Neuloin hänelle joululahjaksi monikäyttövaatteen, joka toimii masutuubina, kaulurina, hartianlämmittimenä, rinnanlämmittimenä ja tarvittaessa jopa hameena.

Kun tuo meidän muksu oli ihan pikkuinen, käytin kauluri lähes koko ajan, koska sen kanssa oli helppo imettää ja se piti paikat lämpiminä, mikä taas suojaa tukoksilta ja tulehduksilta ja lisää maidontuotantoa. Tuubi on myös hyvä näkösuoja kun lasta syöttää julkisella paikalla.

Aiemmin neulomaani tuubiin verrattuna tein vähän tuotekehitystä ja lisäsin alareunaan joustimen ja yläreunaan nauhakujan. Näin tuubin saa paremmin pysymään haluamassaan kohdassa. Lanka on Novitan pinkkiä Isoveli-lankaa ja sitä kului kolme kerää.

Kaulurin ohje

Tarvitset:
6 mm pyöröpuikot 80 cm kaapelilla
noin 300 g Novita Isoveli -lankaa tai vastaavaa (100g = 300m)

Tiheys : 16s/10cm

Luo 6 mm pyöröpuikoille 130 silmukkaa. Neulo noin 5 cm 3o 2n -joustinta. Sen jälkeen tehdään nauhakuja neulomalla aina 3 oikean silmukan kohdalla *langankierto, kolmen silmukan ylivetokavennus (neulo yksi, neulo kaksi silmukkaa oikein yhteen ja nosta ensin neulottu silmukka jälkimmäisen yli) ja langankierto*. Näin jokaiseen raitaan muodostuu kaksi reikää joista nauhan voi pujottaa. Neulo joustinta vielä toiset 5 cm. Tämän jälkeen lisätään jokaiseen 2 n silmukan raitaan yksi nurja silmukka lisää -> 146 s. Tämän jälkeen neulotaan sileää oikeaa kunnes kauluri on sopivan korkuinen tai kunnes lankaa on enää vajaa puoli kerää jäljellä. Lopuksi neulotaan noin 10 cm 3o 3n -joustinta ja päätellään silmukat löysästi. Tee nyöri haluamallasi tavalla (ketjusilmukoilla, punomalla...) ja pujottele se reikien läpi niin että naru menee aina oikean raidan ali ja nurjan raidan yli.

Kaulurin ilmettä voi muokata esimerkiksi tekemällä nyörin erivärisestä langasta tai laittamalla nyörin päihin lankapallot.

Miehen palmikkosukat

2011-12-16T19:31:00.003+02:00

Miehille suunniteltuja pintaneuleisia sukkaohjeita on olemassa aika vähän. Novitan Sukkalehdestä löytyi joululahjalistalle nämä kauniin yksinkertaiset palmikkosukat.

Sukat on neulottu samasta vaaleanharmaasta seiskaveikasta kuin edellisen postauksen sukat. Neljän silmukan palmikko alkaa varresta ja jatkuu jalkaterän sivulla aina kärkikavennuksiin asti. Tiimalasikantapää toimii hyvin myös paksummasta langasta neulottuna. 3,5 mm puikoilla tuli aika napakat sukat, etenkin kun jalkaterässä ei ole kiilaa tilaa antamassa. Ja mattimyöhäisille tiedoksi, nämä sukat ehtii vielä hyvin neuloa pukinkonttiin.

Nappisukat

2011-12-10T09:00:00.000+02:00

Rakastuin Novitan sukkalehden nappisukkiin niin kovasti, että heti oli pakko ostaa kerä harmaata seiskaveikkaa. Onnistunutta markkinointia, sanoisin.

Varsi on neulottu 4 mm pyöröllä ja jalkaterä 3,5 mm sukkapuikoilla. Napinlävet on sijoiteltu ihan miten sattuu, koska olin tapojeni mukaan vähän huolimaton. Kauniit käsintehdyt napit ostin viikonloppuna Naisten joulumessuilta. Ainaoikein-neule taitaa olla nyt neulepiireissä muotia ja pakko myöntää että olen itsekin vähän hurahtanut. Etenkin nuo ainaoikein-kantapäät osuvat ja uppoavat. Näistä sukista tuli niin ihanat, että saatanpa pitää ne itselläni.

Lindsay

2011-12-08T09:00:00.000+02:00

Ihastuin Cookie A.:n Lindsay-sukkiin heti kun sain Sock Innovation -kirjan käteeni. Sitä oikeaa lankaa juuri tuolle mallille ei meinannut löytyä. Vihdoin syksyn Silmä, pisto, tikki, takki -messuilla tielleni osui Ilun ihanan pinkki sukkalanka ja täydellinen pari oli löytynyt.

Vaikka lanka on hieman paksumpaa kuin ohjeessa, se ei haitannut. 100 gramman kerä riitti, vaikka jäljelle jäi vain pieni nöttönen. Ilun värjäys on taas kerran aivan mahtava. Langassa on upean kirkas väri ja juuri sopivasti epätasaisuutta että pinnasta tulee käsinvärjätyn näköinen.

Tuo malli on hurjan ihana. Ainaoikein-neuleen ja pitsin yhdistelmä on erikoinen, mutta toimii hyvin. Ainoastaan mallineuleen neljän silmukan kavennukset aiheuttivat harmaita hiuksia. Erityisesti pidän sukan ainaoikein-tiimalasikantapäästä ja -kärjestä. Sukat lähtevät pikapostissa Korvatunturille mistä pukki sitten aattona jakaa ne jonkun onnellisen lahjansaajan jalkoja lämmittämään.

No onkos tullut kesä...

2011-12-06T20:03:00.004+02:00

Loppukesästä sain inspiraation neuloa itselleni hihattoman neuletopin. Materiaaliksi valitsin kaapistani löytyneen muinaisen tee tee Poppari -langan joka on 100% maissia. Toppi valmistui jo elokuussa, mutta en ole postannut sitä, koska en ole ihan varma tykkäänkö vai en.

Topin ohje on Kristeen Griffin-Grimesin kirjasta French girl knits. Ajattelin jättää topista nauhan pois, mutta huomasin, että kaula-aukko roikkuu jos siinä ei ole mitään. Tuon valkoisen nauhan tilalle voisi sopia vaikka ruskea tai pronssinvärinen nauha. Jätin ohjeessa olleet nirkkoreunat kokonaan neulomatta. Koska alkuperäisessä ohjeessa on käytetty alpakkalankaa joka venyy maissilankaa enemmän, toppi istuu aika napakasti vaikka valitsinkin kolmesta koosta sen keskimmäisen.

Toppi on ihan liian pitsinen ja romanttinen (talvi)tyyliini. Etenkin tuo kaula-aukon nauha vie kokonaisuuden vähän överin puolelle. Ehkä pitää odottaa ensi kesää, koska toppi suorastaan vaatii seurakseen hametta, sandaaleita ja valoisaa kesäiltaa.

Synttärihippo

2011-11-29T14:47:00.005+02:00

Muksulla on tänään yksivuotissynttärit! Vaikka varsinaiset juhlat pidetään vasta muutaman viikon päästä, ajattelin leipoa tänään kääretorttua synttäreiden kunniaksi. Ensimmäinen kääretorttupohja oli niin raaka, että se kirjaimellisesti valui lattialle kun yritin kumota sitä paiston jälkeen. Toinen yritys paistui ihan karrelle. Kolmatta yritystä ei tule, koska kananmunat loppuivat...

Onneksi lahja sentään onnistui!

Ohje on Knit Simple lehden syksy 2011 numerosta, jonka ostin vartavasten hauskojen pehmoleluohjeiden takia. Ohje on julkaistu myös Rebecca Dangerin kirjassa The big book of knitted monsters. Lankana on Jaegerin Extra fine merino aran -lanka, joka on täyttä merinovillaa. Silmät ovat Hobby Pointin turvasilmät.

Tämän hetken suosikkileikki on "Missä hipon napa on?", jonka jälkeen lapsi osoittaa pikku sormellaan hipon napaa.

Joulupallo

2011-11-28T14:09:00.003+02:00

Tämän joulun suurin villitys näyttäisi olevan neulotut joulupallot Arnen ja Carloksen tyyliin. Kun Helsingin Sanomissa 13.11. oli juttu aiheesta pallon perusohjeen kera, pakkohan sitä oli kokeilla.

Valitsin palloon tuommoisen hauskan porokuvion ja hillityn valkoharmaan värityksen. Lankoina on pieniä jämäkeriä valkoista Maijaa ja harmaata Nallea ja Seitsemää veljestä ja puikkoina 3 mm sukkapuikot. Tämä oli ihan hauska yhden illan miniprojekti ja onhan tuo neulottu pallo tyylikkäämpi kuin ne kaupan muoviset blingbling-pallot.

I love Jamie!

2011-11-25T15:47:00.002+02:00

Olen nykyään ulkoistanut ruuanlaiton miehelle joka tekee erinomaista sapuskaa. Minulla oli vähän "oma lehmä ojassa" kun ostin isänpäivälahjaksi keittiöidolini Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat -kirjan.

Vaikka meillä ennenkin syötiin hurjan hyvää ruokaa, tuo kirja on nostanut lounashetket ihan uudelle tasolle. Kirjassa on 50 erilaista kolmen ruokalajin ateriaa jotka pitäisi pystyä valmistamaan 30 minuutissa. Monissa kirjan resepteissä tehdään ihania tahnamaisia "kastikkeita" joissa on aivan valtavasti makua. Kirjassa suositaan tuoreita ja luomuja raaka-aineita, ihan kuin meidänkin keittiössä.

Tänään meillä syötiin aasialaista uunilohta nuudeliliemellä, joka oli niin hyvää että meinasi tippa tulla linssiin. Alkuperäisen ohjeen kevätsipulia, tuoretta inkivääriä tai kiinalaista viismaustetta ei meiltä löytynyt, mutta se ei haitannut. Mieleen tuli ihania lomamuistoja Kaakkois-Aasian suunnalta.

Aasialaista uunilohta nuudeliliemellä (oma sovellus Jamie Oliverin reseptistä)

Kala:
2 cm tuoretta inkivääriä tai sopivasti inkiväärijauhetta
2 valkosipulinkynttä
1 pieni punasipuli
puolikas punainen chili
1 rkl soijakastiketta
2 limeä
4 nahallista lohifileetä

Liemi:
1 sipuli
1,5 punaista chiliä
2 valkosipulinkynttä
2 cm tuoretta inkivääriä tai sopivasti inkiväärijauhetta
3 tl maissijauhoa
1 luomu kanaliemikuutio
200 g sokeriherneen palkoja
soijakastiketta
200 g munanuudeleita

Kalan ohje:
Kuori, pilko ja hienonna tehosekoittimella (tai sauvasekoittimella) valkosipuli, inkivääri ja punasipuli. Lisää sekoittimeen chili, soijakastike ja kahden limen mehu. Huristele tehosekoittimella kunnes aineksista tulee tahnaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaisuutta tai makeutta. Laita tahna uunivuokaan ja valuta sekaan loraus oliiviöljyä. Aseta lohifileet vuokaan nahkapuoli ylöspäin ja rouhaise päälle hieman mustapippuria. Paista uunissa 250 asteessa noin 18 minuuttia.

Liemen ohje:
Laita noin litra vettä kiehumaan ja heitä liemikuutio sekaan sulamaan. Leikkaa sipuli viipaleiksi. Laita kasari keskilämpöiselle levylle. Lorauta kasariin oliiviöljyä ja lisää sipuliviipaleet. Hienonna chili ja lisää kasariin. Murskaa joukkoon kuorimattomat valkosipulinkynnet. Raasta joukkoon kuorittu inkivääri. Anna porista hetken. Lisää maissijauho, 9 dl kanalientä ja sokeriherneen palot. Kiehauta ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa soijakastiketta. Lisää nuudelit liemeen ja peitä kannella. Anna porista kunnes nuudelit ovat kypsiä.

Tarjoilu:
Laita syvälle lautaselle nuudeleita ja lientä. Nosta päälle lohifilee. Syö joko puikoilla tai lusikalla ja haarukalla. Lisukkeena voi syödä vaikka vihersalaattia.

Peruspipo

2011-11-24T09:00:00.000+02:00

Jatketaan vielä miesten perusneuleet -teemalla. :)

Lähes päivälleen neljä vuotta sitten esittelin täälä blogissa ruskeasta 7 veljestä -langasta neulotun Costeau-pipon. Nyt tuo pipo on tullut tiensä päähän ja mies tarvitsi uuden. Ohjeena oli tehdä "ihan samanlainen".

Ohje on peräisin Punaisen sydämen torppa -blogin Typyn kynästä (tai puikoilta) ja on saatavilla ilmaiseksi tuolla. Tällä kertaa neuloin pipon Schoeller&Stahlin Merino mix -langasta jota löysin kirpparilta pari kerää muutamalla eurolla. Lanka on puoliksi merinovillaa ja puoliksi tekokuitua. Tekokuidusta huolimatta (tai sen ansiosta) langan koostumus on ihanan kuohkea eikä varmasti kutita. Tein pipoon korkeutta vähän enemmän kuin ohjeessa, koska halusin käänteestä leveän. Lankaa kului 92 grammaa.

Synttärisukat

2011-11-22T12:34:00.003+02:00

Olen varmaan joskus ennenkin täällä purnannut, miten meidän perheessä lähes kaikki lahjontajuhlat ajoittuvat muutaman viikon sisälle. Lapsen synttärit, siskon ja veljen synttärit, joulu ja miehen synttärit, kaikki samaan syssyyn. On aina hirveä urakka keksiä, saati tehdä, jokaiselle mieleinen lahja. Viime vuonna miehen synttärit pääsivät lähes unohtumaan siinä vastasyntynyttä ihmetellessä, joten päädyin lahjoittamaan neulelahjakortin. Lahjan saaja sai itse valita langan ja mallin joiden mukaan minä sitten neuloin sukat. Sukat valmistuivat jo joskus tämän vuoden alussa, mutta kuvaaminen on jäänyt.

Lankoina on valkoinen Nalle ja tummanvihreä Nalle aloevera joita raidoitin neljän kerroksen raitoina. Puikot olivat muistaakseni 2,75 mm ja varressa on 64 silmukkaa. Koon 42 sukkiin meni lankaa 82 grammaa. Kantalappu on sileää neuletta ja sen reunoissa on kolme ainaoikein-silmukkaa joista jalkaterän silmukat sai siististi poimittua. Kärjessä on nauhakavennus. Eli ihan perussukat, ihan niin kuin sukkien saaja toivoikin.

Hienon neidin kassi

2011-11-20T09:00:00.000+02:00

Minulla oli pienenä lapsena melkein joka valokuvassa käsipuolessani serkun vanha vadelmanpunainen käsilaukku jossa raahasin aarteitani joka paikkaan. Kun sitä Nalle Puh -kangasta jäi vieläkin pieni pala jäljelle, tein omalle tytölle kankaasta käsilaukun.

Laukku on ommeltu kaksinkertaisesta kankaasta ja kaavat on ihan omasta päästä. Laukusta kurkkii Hulda Hyperhiiri. Hulda on virkattu Isoveli-langasta ja sen sisällä helisee pääsiäismunan sisäpallo riisillä täytettynä.

Uskomatonta miten pimeää tuolla ulkona on. Sähkövalot ovat päällä keskellä päivääkin ja silti valokuvista tulee ihan pimeitä.

Joulutontun essu

2011-11-18T14:35:00.004+02:00

Vaikka tuo kohta yksivuotias ei vielä piparinleivontaan osallistukaan, halusin ommella hänelle jouluksi essun. Kankaana on sama Marimekon Nalle Puh -kangas kuin edellisen postauksen pussukassa. Kanttauksiin käytin valmista kanttinauhaa.

Essun kaava on ihan omasta päästä keksitty. Hieman epäilin, miten kanttinauha taipuu tuohon taskun kaarevaan muotoon, mutta se oli tosi helppo ommella. Essua voi käyttää vaikka ruokalappuna, ettei juhlavaatteet pääse sotkeutumaan synttäreillä tai joulupöydässä.

Penaali

2011-11-16T13:31:00.000+02:00

Ostin keväällä kirpparilta pari jämäpalaa Marimekon Nalle Puh -kangasta. Kangas on vinoon kudottua farkkumaisen paksua puuvillaa. Ompelin siitä jo keväällä siskolle kauppakassin ja irtopäällisen lapsen syöttötuolin pehmusteeseen. Nyt kankaasta syntyi penaali ja avaimenperä.

Ompeli ilman ohjetta, ihan vain käsivaralta. Penaali on vuoritettu samalla kankaalla kuin päällinen ja sisällä on pieni tasku. Sössin ompelujärjestyksen ihan kokonaan ja jouduin ompelemaan osan vetoketjusta ja vuoren kiinnityksen käsin. Ensi kerralla pitää katsoa ohjeet netistä.

Nappilegginssit

2011-11-14T09:00:00.000+02:00

Ottobre 1/2011 -lehdessä oli hauskojen nappilegginssien ohje, jossa lahkeet rypytetään läpinäkyvällä joustonauhalla. Minun joustonauhani oli kapeampaa kuin ohjeessa mainittu ja sen takia rypytys jäi, etenkin sisäsivussa, vähäisemmäksi kuin ohjeen kuvassa. Tämän takia lahkeet ovat vähän pitkät.

Lahkeen värikkäät eriparinapit ovat mummon nappilaatikosta. Ompelin ne karhulangalla että pysyisivät paremmin kiinni. Jälkeenpäin huomasin, että karhulangan solmut aukeavat tosi helposti ja napit meinaavat irrota. Pitää ommella ne uudestaan ompelulangalla kiinni.

Norotusta

2011-11-12T10:56:00.001+02:00

Aloitin jo kesällä neulomaan raitasukkia Noro Silk Garden -sukkalangasta. Toinen sukka valmistui nopeasti, mutta toinen jäi kantapäähän kun muut kiireellisemmät neuleprojektit keulivat edelle. Viime viikolla kaivoin sukat esiin neulekorista ja tein valmiiksi.

Sukat on neulottu 2,5 mm neliskulmaisilla sukkapuikoilla, jotka ilmeisesti vastaavat neuletiheydeltään 2 mm pyöreitä puikkoja. Sukat on raidoitettu kerän alusta ja lopusta 4 kerroksen raidoilla. Varressa on 64 silmukkaa ja lankaa kului 56 grammaa. Sukat päätynevät joulupukin lahjasäkkiin.

Kokeilin neliskulmaisia puikkoja ensimmäisen kerran. Ylikireään neulekäsialaani en huomannu puikoilla olevan mitään rentouttavaa vaikutusta, mutta jälki oli ehkä normaalia tasaisempaa ja neulominen tuntui sujuvalta. Teräspuikkoihin tottuneelle alumiinipuikot tuntuivat käsissä aika kevyeltä ja pehmeältä, mutta en huomannut että puikot olisivat taipuneet käytössä normaalia enemmän. Puikkojen kärjet voisivat olla mielestäni terävämmät.

Kauluri ja lapaset

2011-11-10T09:00:00.000+02:00

Kun neulemaailma on viime vuosina vouhkannut (ihan aiheestakin) Wollmeisesta, monilta on unohtunut, että meillähän on kotimaassakin aivan hurjan lahjakkaita värjääjiä. Vierailin syyskuussa Silmä, pisto, tikki, takki -messuilla. Ilun puodin myyntipisteellä meinasi lähteä mopo keulimaan kun pyörittelin ja silittelin niitä kaikkia ihanan värisiä vyyhtejä. Ensimmäisenä silloin ostetuista aarteista puikoille pääsi violetti-keltainen sukkalanka jonka koostumus on 80% alpakkaa ja 20 % silkkiä.

Kaikki varmaan muistavat lapsuudesta sen tunteen kun talvella kaulaan laitettiin kamala kauluri joka kutitti ja kuristi ja oli kaikin tavoin ahdistava. Ajattelin, että jos teen kaulurin tuosta alpakka-silkistä, sen käyttäminen olisi edes vähän miellyttävämpää kuin omassa lapsuudessa. Olin väärässä.

Kaulurin ohje löytyy Novitan sivuilta. Tein samasta langasta myös lapaset joiden ohje on uusimmassa (talvi 2011) Novita-lehdessä. Nyt on isolla tytöllä peukalolapaset, vaikka vaikeahan niitä pikkupeukkuja on vielä noihin lokeroihin saada. Tein lapasen varren pienemmillä (2,5 mm ) puikoilla että varresta tuli tarpeeksi napakka. Kauluria ja lapasia on käytetty jo paljon ulkoillessa ja ne on todettu käytössä erinomaisen toimiviksi.

Tuota lankaa ei voi kyllä liikaa kehua. Väri raidoittuu tosi kauniisti niin pienessä lapasessa kuin kaulurin joustimessakin. Langan tuntu on aivan uskomattoman pehmeä ja pinnassa on kaunis kiilto. Ja kyllä lapsikin oikeasti tuosta kaulurista tykkää vaikka sen pukeminen saakin välillä pienen protestin aikaan.

Huopahattu

2011-11-08T09:00:00.003+02:00

Mies pesi kauan sitten vahingossa villaisen Benettonin kaulaliinani pesukoneessa ja se huovuttui ihan käyttökelvottomaksi. Olen kuitenkin säästänyt iloisen raidallista huopamyttyä nämä vuodet luottaen siihen että ennemmin tai myöhemmin sille löytyisi kättöä. Ja nyt löytyi.

Kaava on kirjasta Veikeät vauvanvaatteet - Ompele vanhasta uutta. Ensimmäisellä yrityksellä leikkasin vahingossa saumanvarat tuplana ja hatusta tuli hirveän iso. Sitten otin taas kepulikonstit käyttöön ja pienensin vähän sieltä sun täältä niin että hatusta tuli sopiva. Vuorina on keltaista trikoota. Kuvan ottamisen jälkeen lisäsin korvaläppien väliin tarrakiinnityksen että hattu pysyy paremmin päässä. Vähän tarkempi ompelija olisi tietysti kohdistanut raidat paremmin, mutta minulla on tapana tehdä ensin ja ajatella sitten. Mutta ihan söpö ja käyttökelpoinen hattu tuli minunkin menetelmälläni.

Norsupaita

2011-11-06T09:00:00.000+02:00

Samassa Ikasyr-tilauksessa keltaisen velourin kanssa oli myös puoli metriä söpön retroa keltaista norsutrikoota. Palasta tuli lapselle pitkähihainen paita resorikauluksella ja -hihansuilla.

Paidan kaava on Ottobre 1/2011 -lehdestä. Resorikaulus oli paljon helpompi tehdä kuin kantattu kaula-aukko jota käytin edellisissä paidoissa. Lopputulos on myös paljon siistimmän näköinen. Paita on 86-senttisenä vielä vähän reilu, mutta menee bodyn päällä välipaitana ja mahtuu varmasti vielä keväälläkin.

Palmikkomyssy

2011-11-04T09:00:00.001+02:00

Olen jo monta vuotta ihastellut muiden bloggaajien toteutuksia Langankierre-blogin Halla-hatusta (ohje pdf-tiedostona). Nyt kun meiltä löytyy hatulle käyttäjä ihan omasta takaa, sain vihdoinkin neuloa tuon palmikkoihanuuden.

Lanka on jostain Wanhan sataman messuilta ostettua Punta Yarnsin Merisoft Space dyed -lankaa, joka on 100% merinovillaa. Langan monisävyinen värjäys tekee neulepinnasta ihanan elävän näköisen. Tupsun tein Novitan hauskalla tupsukoneella. Vuoritin myssyn kaksinkertaisella trikoolla, eli luulisi tuolla tarkenevan pakkaskelilläkin. Vuorittamaton myssy on tosi venyvä, eli tuolla ohjeella voi tehdä sopivan hatun varmasti isommallekin lapselle.

Keltaiset haaremihousut

2011-11-02T13:19:00.003+02:00

Ensin suuri kiitos kaikille hernehupparia kommentoineille!

Tilasin jokin aika sitten Ikasyriltä kankaita. Mukana pinossa oli keltaista velouria ja saman väristä resoria. Koska aikaisemmin tekemäni vauvan (tai taaperohan tuo muksu rupeaa jo olemaan..) haaremihousut olivat loistavan malliset, mutta valkoisen värinsä takia aina likaiset, päätin ommella uudet housut paremmalla kangasvalinnalla.

Housujen kaava on Ottobre 1/2011 -lehdestä. Tuo malli on aivan paras. Housuosa muodostuu yhdestä isosta kappaleesta, eli edessä ei ole ollenkaan saumaa. Housut on tosi helppo ommella ilman saumuriakin ompelukoneen huolittelevalla jousto-ompeleella. Lopputuloksesta tulee aloittelijankin taidoilla ihan "kaupasta ostetun" näköinen. Pitkät resorit takaavat pitkän käyttöiän ja väljä malli antaa lapselle liikkumavaraa ja kestovaipalle hyvin tilaa. Tykkään kovasti!

Hernehuppari

2011-10-13T15:50:00.005+03:00

Ihastuin Moda 4/2011 -lehdessä olleeseen lapsen palmikkohupparimalliin heti ensi silmäyksellä. Hupparissa on kahta erilaista palmikkoa sekä salmiakkiruutukuviota ja köynöskuviota jossa on palloja. Parasta mallissa on hauska hiippamainen huppu joka istuu päähän tosi hyvin.

Lankana on Nalle Aloevera, jota kului alle kaksi kerää. Muokkasin ohjetta niin, että tein hupun yhdestä palasta, ilman takasaumaa. Lisäksi jätin nappilistan ja hupun reunan neulomatta ja ompelin takkiin vetoketjun ompelukoneella. Vetoketju jää ylhäällä noin 10 cm hupun reunan alapuolelle, koska muuten kaula-aukosta olisi tullut liian ahdas ja tukala. Hupun reunaan virkkasin kierroksen kiinteitä silmukoita että reunasta tuli siisti.

Vetoketjun ompelu koneella ohueen neuleeseen oli yllättävän helppoa ja jäljestä tuli paljon siistimpi kuin alkeellisilla käsinompelutaidoillani olisi tullut. Neuleen saumojen ompelu ei ole edelleenkään mielipuuhaani, mutta tällä kertaa jälki on jo melkein kelvollista.

Olen hurjan tyytyväinen neuleeseen. Takki on söpö ja lapsikin tykkää käyttää sitä. Tein takin koolla 1-2 vuotta ja siksi hihoja pitää vielä vähän kääntää, mutta se ei haittaa. Takki oli monimutkaisine palmikoineen aika työläs neuloa, mutta mielestäni lopputulos on ehdottomasti vaivan arvoinen.

Jakkaran hattu

2011-10-11T16:17:00.003+03:00

Meillä on vanha Ikean muovijakkara jonka ostin yhdeksän vuotta sitten kun asuin vielä soluasunnon huoneessa Otaniemessä (kämppiksinä kiinalainen, japanilainen ja suomalainen poika, oi niitä aikoja...). Jakkara on aika ruma, mutta koska se on ihan ehjä ja toimiva, ei ole tullut suurta tarvetta päästä eroon siitä. Tänään laittaessani lasta päiväunille, jakkara rupesi särkemään silmää siinä määrin että päätin tehdä asialle jotain. Kun lapsi 1,5 tuntia myöhemmin heräsi, jakkaralla oli uusi hattu.

Päällinen on tehty Moda 4/2011 -lehdessä olleen isoäidinpyörylän ohjeella ja reunoihin on virkattu pari kerrosta kiinteitä silmukoita. Jalkojen kohdalla on kiinnitysnarut jotka pitävät päällisen paikoillaan. Lankana on kaksisäikeinen hahtuva ja virkkaamiseen käytin 8 mm koukkua.

Tykkään lopputuloksesta kovasti. Hauskaa että ihan pienellä jutulla saa freesattua vanhan huonekalun eikä aina tarvitse ostaa uutta.

Mutakakkumuffinssit

2011-10-09T17:51:00.004+03:00

Yksi suosikkileivonnaisistani on ehdottomasti muffinssit. Ne valmistuvat nopeasti ja tiskiä tulee tosi vähän, etenkin jos muffinssit paistaa muffinssipellillä niin että laittaa paperivuoat pellin koloihin. Seuraava ohje on yksi useimmin käyttämistäni. Se on peräisin Seitsemän tähden leivontakirjasta, mutta olen tehnyt ohjeeseen pieniä muokkauksia. Muffinssien koostumus on mutakakkumaisen pehmeä ja tahmea.

Mutakakkumuffinssit

12 kpl

Ainekset:
100 g margariinia
2 munaa
1 dl sokeria
1 1/2 dl ruokokidesokeria (voi korvata tavallisella sokerilla)
1 1/2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
4 rkl kaakaojauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
(50-100 g tummaa suklaata, jos kaapista sattuu löytymään)

Ohje:
Sulata margariini. Vatkaa kulhossa sokerit ja kananmunat. Lisää vaniljasokeri, suola, kaakaojauhe, vehnäjauho ja leivinjauhe ja sekoita välttäen liikaa vatkaamista. Lisää lopuksi rasva. Jos haluat laittaa sekaan suklaata, pilko se paloiksi ja sekoita takinaan.

Laita taikina muffinssivuokiin ja paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 10 minuuttia.

Lapsesta tulee varmaan isona ruokastailisti. Kun otin muffinssista kuvaa, vieressä syöttötuolissa istunut lapsi, aikansa touhujani katseltuaan, laittoi harkiten jälkiruokaporkkanansa kuvan lautaselle. Kuvausasetelma kaipasikin selvästi lisää väriä. :)

Tyynyjä

2011-10-02T19:37:00.005+03:00

Entisessä asunnossa meillä oli olosuhteiden pakosta iso sininen sohva johon oli mahdotonta järkevästi yhdistää minkään värisiä tekstiilejä. Sohva meni vuosi sitten muuton yhteydessä myyntiin ja tilalle tuli ihana tummanharmaa sohva ja vaalea karvalankamatto. Nyt olohuoneemme muunneltavuus on aivan rajaton, koska noihin kalusteisiin sopivat lähes minkä tahansa väriset tekstiilit.

Nyt kun talvi lähestyy, kaipasin olohuoneeseen vähän graafisempaa ja selkeämpää ilmettä. Ostin Ikeasta kaksi isoa (65x65) sisätyynyä ja kahta mustavalkoista puuvillakangasta joista ompelin tyynyille päälliset.

Päällisten takana on halkio joka kiinnittyy neljällä napilla. Tyynyt ovat ihanan isoja ja niillä voi löhöillä joko sohvalla tai lattialla. Nyt pitäisi vielä löytää olohuoneeseen uudet verhot ja ommella pienempiin (48x48) sohvatyynyihin päälliset kirpparilta löydetystä harmaasta villakankaasta, niin talvi voi tulla.

Samalla Ikea-reissulla ostin palalaarista metrin palan kangasta kolmella eurolla. Ompelin kankaasta päällisen vanhaan jättityynyyn (72x72) jonka punainen päällinen ei enää sopinut meidän kirjasto-musiikki-vieras-lastenhuoneen väreihin. Päällisen sivusaumaan ompelin mummon vanhasta kotitakista ratkomani vetoketjun joka oli juuri sopivan pituinen.

Viimeiseksi laitan vielä kuvan imetystyynystä jonka ompelin viime syksynä. Kaupan imetystyynyt ovat usein tosi rumia ja aivan hirveän kalliita. Tämän tyynyn kaava on (taas kerran) Lotta Jansdotterin kirjasta Simple Sewing for Baby ja kangas on (taas kerran) Ikeasta. Täytettä varten ostin Bauhaussista pari puoli-ilmaista kuitukankaista sisätyynyä joille suoritin kirurgisen operaation.

Vastaavan tyynyn pystyy kyllä hyvin tekemään ilman kaavaakin. Jos haluaa hifistellä, niin tuohon voisi tehdä lakanakankaisen sisätyynyn ja sitten ommella päälliseen vetoketjun, että sen voi tarvittaessa pestä koneessa kun vauva siihen puklaa. Isommalla vauvalla tyyny toimii istumatukena ja sitten myöhemmin mukavana niskatyynynä, eli tosi monikäyttöinen kapistus on kyseessä. Kuvassa taustalla lapsi on mielipuuhansa parissa, tiputtelemassa kirjoja kirjahyllystä lattialle.

Tunnustuksia ja paljastuksia

2011-10-02T16:54:00.005+03:00

Olen viimeaikoina saanut kaksi tunnustusta.

Ensimmäinen tuli Hennan käsityöblogin Hennalta ja siinä piti kertoa seuraavat kymmenen asiaa itsestään.

1. Suosikkiväri?
Vaatteissa vaaleanharmaa ja poltettu oranssi, sisustuksessa myös keltainen ja kirkas vihreä.

2. Suosikkieläin?
Tykkään katsella vapaana olevia villieläimiä. En ole lemmikki-ihminen.

3. Suosikkinumero?
Numero 8 on mukavan pyöreä.

4. Suosikki alkoholiton juoma?
Rasvaton maito.

5. Facebook vai Twitter?
En käytä kumpaakaan.

6. Intohimosi?
Urheilu, käsityöt, musiikki. Tällä hetkellä tuossa järjestyksessä.

7. Saada vai antaa lahja?
Antaa.

8. Suosikkikuvio?
Ympyrä.

9. Suosikkiviikonpäivä?
Perjantai. Silloin viikonloppu on vasta edessä ja kaikki on vielä mahdollista. :)

10. Suosikkikukka?
Gerbera.

Toisen tunnustuksen sain Naurava Nappi -blogin Lauralta. Siinä pitää kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

1. Haluaisin olla tosi eettinen ja ekologinen kuluttaja, mutta se on hyvin vaikeaa koska pidän kovasti etenkin kauniista vaatteista.

2. Rakastan nettishoppailua ja inhoan (vaate)kauppoja (paitsi ihanaa Sköna Claraa Kokkolassa).

3. Sain veljeltä kosketinsoittimen lainaan. Olen viimeaikoina verestänyt pianonsoittotaitojani kirpputorilta vitosella ostamani Musiikkia Oppimaan -säestyskirjan (vuodelta 1962) avulla. Viulistin aivot eivät meinaa taipua kahden nuottiviivaston ja f-avaimen lukemiseen.

4. Haaveilen Swedesen Lamino-tuolista valkoisella lampaankarvalla, mutta sille ei ole sopivaa paikkaa kodissamme.

5. Ostin eilen kauppareissulla viikunoita, Ghanalaisen suippoananaksen, talouspaperia ja irtokarkkeja. Sain toisen ananaksen kaupan päälle.

6. Käyn perjantaisin astangajoogatunnilla.

7. Olin keskiviikkona konsertissa uudessa musiikkitalossa. Lapsi oli ensimmäistä kertaa illan isovanhempien hoidossa.

8. Seuraavaksi syön välipalaksi maustamatonta soijajogurttia, mysliä ja pähkinäsekoitusta. Lapselle syötän seitsemältä veteen keitettyä neljän viljan luomupuuroa itse tehdyllä banaani-nektariini-omenasoseella höystettynä.

Kiitos Hennalle ja Lauralle haasteista! Olen tällä kertaa tylsä tyyppi enkä jatka ketjua eteenpäin. Toki jos joku haluaa haasteen tästä itselleen napata, niin ole hyvä.

Paitoja ja housuja

2011-09-23T16:00:00.004+03:00

Ompelin lapselle talveksi mukavia trikoovaatteita.

Paidan kaava on Ottobre 3/2011 -lehdestä. Muokkasin kaavaa niin että leikkasin hihat 3/4-pituuden mukaan ja laitoin hihansuihin resorit. Znok designin supersöpön apinatrikoon tilasin Dots N Stripes -verkkokaupasta. Kirjekuorikaula-aukon trikookaitalehuolittelu ei ole kyllä vieläkään aivan "ammattimaista tasoa", mutta parempi kuin viimeksi.

Housut on tehty Ottobre 1/2011 -lehden haaremihousujen kaavoilla. Malli on aivan superhelppo, koska housuosa koostuu vain yhdetä palasta. Pitkät punaiset resorit vyötäröllä ja lahkeensuissa takaavat sen että housut ovat pitkään sopivat eivätkä valu ikävästi jalkaterän alle.

Samalla paitakaavalla tein myös punaisen pilvipaidan. Trikoo on tilattu Ikasyr-verkkokaupasta.

Paidat ovat 86-senttisiä ja vielä sen verran isoja, että niitä voi käyttää esimerkiksi bodyn päällä välipaitoina. Housut tein 80-senttisinä ja nekin mallinsa ansiosta mahtuvat vielä pitkään. Pakko myöntää, että tuo housujen valkoinen väri ei ole ehkä se kaikista käytännöllisin valinta. Housuille meni torstaina porkkanasosetta joka ei irronnut kunnolla pesussa ja äsken lapsi pulautti lahkeelle (sekä apinapaidalle ja yläkerran matolle...) mustikkarahkaa.

Ruokalappu vartissa

2011-09-20T13:58:00.003+03:00

Ruokalappu on hurjan tarpeellinen ja superhelppo ompelus vauvalle ja vähän isommallekin lapselle. Tarvitset vain pienet palat vahakangasta ja tarranauhaa. Ruokalappu on myös loistava lahjaidea, koska se on useimmiten oikean kokoinen.

1. Leikkaa lappu ja tasku vahakankaasta käyttämällä mallina joko hyväksi havaittua ruokalappua tai valmiita kaavoja (löytyy esimerkiksi tuolta tai Lotta Jansdotterin Simple sewing for baby -kirjasta.)

2. Aseta taskun oikea puoli lapun nurjaa puolta vasten ja ompele kiinni läheltä reunaa. Käännä tasku oikealle puolelle.

3. Ompele tarranauha niskalenkin puolikkaisiin niin että pehmeä puoli on lapun päällipuolella ja koukkupuoli lapun nurjalla puolella.

4. Siksakkaa lapun reunat etteivät ne lähde rispaantumaan. Jos haluat hienostella, ompele reunoihin kanttinauhaa, mutta siinä kyllä menee kauemmin kuin vartti.

5. Pue lappu kaulaan ja rouskuttele porkkanoita neljällä pikkuhampaalla. Päristele välillä suulla niin että porkkanasilppua lentelee joka paikkaan ja lopuksi heitä porkkanat lattialle. :)

Kyösti ja Nipa

2011-09-19T12:38:00.004+03:00

Yhdeksänkuinen lapsi leikkii jo kovasti kaikenlaisilla leluilla. Tällä hetkellä suosikkeja ovat Duplot joilla minäkin jo lapsena leikin. Meillä ei ole juuri ollenkaan itse ostettuja leluja, vaan kaikki ovat joko lahjaksi saatuja, minun vanhoja tai itse tehtyjä. Kesällä joukkoon liittyivät Kyösti ja Nipa.

Kyösti on vakavamielinen Gibboni joka ei turhia naureskele. Kyöstin kaavat ovat Moda 1/2011 -lehdestä ja turkki on Eurokankaan velouria. Silmät ovat Hobbypointin turvasilmät ja naama on kirjailtu muliinilangalla.

Nipa on nokkasiili. Nipa on tehty mummon vanhasta velourkylpytakista ja sen häntä on kengännauha. Nipa muodostuu kahdesta kylkipalasta ja pohjasta jotka leikkasin vaippaompelusten jämäpaloista ilman mitään kaavoja.

Iloinen lauantai

2011-09-17T16:02:00.009+03:00

Tässä muutamia asioita jotka ovat tuottaneet minulle iloa tänään:

1. Pekaani-puolukkakakku jota aion kohta ottaa palasen kahvin kanssa.

2. Lapsi oppi aamulla konttaamaan. Hän on jo monta viikkoa noussut tukea vasten seisomaan ja luulin jo että konttaus jää kokonaan väliin, mutta sieltä se tuli yhtä yllättäen kuin muutkin taidot.

3. Tuntematon nainen antoi minulle vapaalipun Habitare-messuille kun seisoin messukeskuksen lippujonossa. Kiitos!

4. Näin ihania ystäviä pitkästä aikaa.

5. Pihalla kukkii ja oravat ovat puuhakkaita syystouhuissaan.

Mitkä asiat ovat saaneet teidät iloisiksi tänään?

Pitsipipo

2011-08-20T09:00:00.000+03:00

Ostin viime kesänä Katariinasta Sirdarin Baby Bamboo -lankaa kaksi kerää, yhden vihreän ja yhden oranssin. Neuloin muksulle oranssista kerästä Ilun Neulekirjan Ken söi kesävoin -pipon. Jouduin kuitenkin lyhentämään pipoa, koska muuten lanka olisi loppunut, ja sen takia pipo jäi vähän liian matalaksi.

Kevyt bambupipo on mainio asuste viileisiin alkusyksyn päiviin. Niin ja tiedoksi, että Makke-marakattia ei vahingoitettu kuvauksissa, vaan se oli mukana ihan vapaaehtoisesti.

Karkkispiraalit

2011-08-04T16:25:00.004+03:00

Toinen harmaa spiraalisukka katosi harmittavasti kirpparireissulla alkukesästä. Neuloin uudet tilalle Karkkisukista jääneistä Ticoticoista.

Tällä kertaa laitoin sukkiin 48 silmukkaa ja neuloin keittiövaa'an avulla lankakerän ihan loppuun. Vahingossa sukista tuli ihan saman väriset...

Merimieshatun muodonmuutos

2011-07-26T08:58:00.004+03:00

Muistatteko kun ompelin lapselle sen harmaan hautajaismekon? Leikkasin silloin samoista kankaista myös lehdessä (Ottobre 3/2011) olleen merimieshatun palaset.

Olin tapojeni mukaan laiska enkä jaksanut mitata lapsen päänympärystä, vaan heitin koon ihan hatusta. Lisäksi olin ehkä hieman huoleton leikatessani päälaen kiilakappaleita. Jossain vaiheessa ompelua huomasin että olin matkalla kohti turmiota, koska lierin ympärysmitta oli lapselle ihan liian pieni ja hatun pääkupu oli paljon isompi ympärysmitaltaan kuin lieri. Oli siis tullut aika unohtaa ohjeet ja ruveta soveltamaan.

Ompelin hatun taakse tuplalaskoksen joka pienensi pääkuvun ja lierin ympärysmitan samaksi. Lisäksi huomasin, että hattu on hauskemman näköinen ja isompi kun lierin laittaakin alaspäin. Lopuksi vielä ompelin takalaskoksen alareunaan pienen pinkin rusetin.

Mielestäni moukalla oli tällä kertaa tuuria ja hattu onnistui hyvin ja näyttää söpöltä!

Hedelmämuffinssit

2011-07-17T14:58:00.004+03:00

Olen aina pitänyt leipomisesta ja etenkin niiden leivottujen herkkujen syömisestä. Nyt kun hoidan lasta kotona, minulla on lähes aina jotain itse leivottua herkkua jääkaapissa. Muksun päiväunien aikana ehtii juuri sopivasti pyöräyttämään piiraan, kakun tai pellillisen muffinsseja joita sitten voi kahvikupposen kera nautiskella seuraavina päivinä päiväuniaikaan.

Vaikka imetys pitääkin kilot tosi tehokkaasti kurissa, olen silti yrittänyt välttää sellaisia herkkuja joissa on hurjasti rasvaa, sokeria tai suklaata. Mausta en ole silti joutunut yhtään tinkimään. Terveellisten leivonnaisten ystävän ehdoton suosikkikeittokirja on Sirpa Talkan Makeaa ja suolaista puutarhasta. Kirjan omena-kauramuffiniohjeen pohjalta kehitin tänään seuraavan herkkuohjeen, josta saa hyvän mielen lisäksi esimerkiksi kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Hedelmämuffinssit (10-12 kpl)

1 kananmuna
2 dl piimää
1 1/4 dl kylmäpuristettua luomurypsiöljyä (tai muuta kasvisöljyä)
1 dl fariinisokeria (tai muuta tummaa sokeria)
3 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl spelttijauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1 tl suolaa
ripaus raastettua muskottipähkinää
1/2 tl kanelia
1 omena
1 banaani

Ohje:
Vatkaa kulhossa kevyesti muna, piimä, öljy ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Soseuta banaani haarukalla ja raasta tai kuutioi sekaan omena. Lisää hedelmät taikinaan ja sekoita taikina varovasti tasaiseksi.
Nostele taikina isoihin muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Hippiäinen

2011-06-29T09:00:00.000+03:00

Ystävä sai äitienpäivänä vauvan. Lahjaksi pieni poika sai oranssit junasukat ja lapaset, joista ei valitettavasti ole kuvaa, sekä pienen Hippiäisen. No, oikeasti hippiäinen on Euroopan pienikokoisin lintu ja tuo lelu näyttää enemmänkin joltain klovnin ja oravan risteymältä, mutta ei se lapsi sitä onneksi vielä tiedä.

Yritin mahduttaa leluun kaikenlaisia vauvaa kiinnostavia juttuja. Esimerkiksi punainen ja keltainen väri, nauravat kasvot sekä pyöreät muodot viehättävät ihan pieniä vauvoja. Lelun saa ripustettua roikkumaan jolloin käsien käyttöä harjoitteleva vauva voi huitoa sitä heilumaan. Kun vauva opettelee tarttumaan esineistä, lelu on sopivan pehmeä että siitä saa hyvän otteen ja siinä on korvat joita on mukava mutustella.

Hippiäinen on ommeltu keltaisesta bambujoustofroteesta ja kasvot on tehty flanellista. Ripustusnauhat on nahkaa ja ne voikin halutessaan leikata pois kun vauva rupeaa syömään leluja (ja kaikkea muuta käden ulottuville osuvaa...), koska nahassa voi kuulemani mukaan olla jotain myrkkyjä.

Neulematematiikkaa

2011-06-26T18:50:00.000+03:00

Mitä tulee neulotusta kuutiosta joka täytetään vanulla?

Pallo!

Pallo muodostuu kuudesta 9x9 sentin neliöstä (22 s x 36 krs) jotka on neulottu helmineuleella Seitsemän veljestä -langan jämistä. Pallon sisällä on vanun lisäksi pääsiäismunan keltainen "sisämuna" jonne laitoin pieniä metallihelmiä rapisemaan. Jos tuosta olisi halunnut kuution, sisälle olisi pitänyt laittaa oikean kokoinen vaahtomuovipala, mutta en jaksanut ruveta sellaista hankkimaan kun vanua löytyi kotoa.

Lapsi pitää suuresti pallostaan koska se on kevyt ja niin pehmeä että siitä saa hyvän otteen. Palloa on kiva riepotella ja heitellä, koska siitä lähtee mukava ääni. Karheaa helmineulepintaa on myös mukava rapsutella sormella.

Automekko

2011-06-23T09:00:00.000+03:00

Jatkoin ompeluopintojani tekemällä muksulle kesämekon trikoosta. Tämä oppitunti sisälsi pääntien ja kädenteiden kanttaamisen sekä napinläven ompelun.

Mekon kaava on Lotta Jansdotterin mainiosta Simple Sewing for Baby -kirjasta ja trikoo on tilattu Ikasyr-verkkokaupasta. Kanttaukset on tehty Eurokankaan resorista ja ommeltu kaksoisneulalla kiinni.

Mekko on vielä vähän turhan pitkä, mutta koska kangas joustaa ja leveyttä on reilusti, sillä on varmaankin pitkä käyttöikä edessään. Kädenteiden kanttauksiin en ole oikein tyytyväinen, mutta pääntie onnistui jo paremmin. Tykkään tosi paljon kankaan printistä ja pirteästä väristä.

Kesäsukat

2011-06-21T18:17:00.003+03:00

Hyvä ystävä saa lahjaksi Embossed leaves -sukat Favorite Socks -kirjasta. Sukat on neulottu oranssista Fortissima Socka -langasta 2,5 mm puikoilla. Malli on edelleen hurjan kaunis ja ihana neuloa.

Tiesittekö että oranssi on, uusimman Trendi-lehden mukaan, tämän kesän kuumin trendiväri? :)

Omia jalkoja on hankala kuvata.

Vauvansukkavertailu: Huopasukat

2011-06-16T09:00:00.001+03:00

Viimeisenä vertailuun pääsevät Villavoimalan varsitöppöset. Kuten kuvasta näkyy, töppöset eivät huovuttuneet 60 asteen pesusta huolimatta tarpeeksi ja ovat sopivat ehkä parin vuoden päästä. Olisi pitänyt ottaa todesta ohjeen varoitukset värjättyjen hahtuvien huonommasta huopumisesta.
Otin sukat kuitenkin vertailuun mukaan, koska käytimme niitä talven pakkasilla suuresta koosta huolimatta.

Sukkien napakka varsi on valkoista Nalle-lankaa (joka ei mennyt miksikään 60 asteen pesussa!) ja huovutettava jalkaterä on kaksisäikeistä hahtuvaa. Paksujalkaiselle vauvalle kannattaa varteen lisätä muutama silmukka tai käyttää isompia puikkoja, ainakin jos neuloo tiukalla käsialalla, koska varsi on aika tiukka jalkaterän kokoon verrattuna. Sukat soveltuvat erityisen hyvin kantoliinailuun, koska ne pitävät liinan ulkopuolella roikkuvat jalat lämpiminä. Kun sukat ovat jossain vaiheessa sopivat, luultavasti leikkaan varret irti jolloin niitä voi käyttää sisätossuina.

Arvio:
+ Superlämpimät
+ Pysyvät hyvin jalassa

- Pesukonehuovutuksen tulos on aina yllätys, hyvässä tai pahassa
- Ovat liukkaat jos lapsi jo harjoittelee kävelemistä

Vauvansukkavertailu: Nallesukat

2011-06-13T09:00:00.002+03:00

Seuraavaksi vertailuvuoroon tulee perinteiset Nalle-langasta neulotut perussukat. Tällaisiin sukkiin on ollut ohjeita Novitan lehdessä usein vuosien saatossa (esim. syksy 2009), mutta kokenut sukantekijä tikuttelee tuommoiset ulkomuistista.

Koska Nalle-lanka on aika paksua, sukista tulee tosi lämpimät. Sukat myös valmistuvat tosi nopeasti. Kuvan sukissa on melko lyhyt varsi minkä takia ne eivät pysy yhtä hyvin jalassa kuin testin muut sukat. Sukat on neulottu 3 mm puikoilla ja niissä on 40 silmukkaa kierroksella. Lankaa kului 27 grammaa.

Arvio:
+ Lämpimät
+ Nopeat ja helpot neuloa

- Ovat sopivat vain lyhyen aikaa
- Eivät pysy jalassa niin hyvin kuin voisi
- Eivät ole erityisen kauniit

Mökkiläisen raparperipiirakka

2011-06-10T15:51:00.004+03:00

Vauvansukkavertailu jatkuu vielä, mutta tähän väliin lähetän teille terveiset mökiltä!

Elohopea huitelee kolmessakymmenessä ja aurinko lämmittää ihanasti kun lukee kirjaa riippumatossa (lapsen ollessa päiväunilla...). Tänään päiväkahviaikaan teki mieli jotain makeaa ja leivoin takapihan raparpereista piirakan. Koska ruokakaapin sisältö oli hieman vajavainen, jouduin taas kerran soveltamaan.

Mökkiläisen raparperipiirakka

Pohja:
4 dl jauhoja
1,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
100 grammaa voita/margariinia tai sopivasti rypsiöljyä
1 dl jogurttia tai piimää
1 kananmuna

Päälle:
Raparperia
250 g maitorahkaa
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 tl vaniljasokeria

Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää pehmeä voi tai margariini ja sekoita murumaiseksi seokseksi. Jos käytät öljyä, kaada pullosta taikinan sekaan vähän kerrallaan sekoittaen kunnes koostumus on sopivan murumainen.

Ota noin 1/3 murutaikinasta erilleen. Sekoita lopun taikinan sekaan jogurtti ja kananmuna. Maustamaton jogurtti käy parhaiten, mutta minä käytin hedelmäpommijogurttia koska sitä sattui kaapista löytymään. :)

Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Jos teet tupla-annoksen, saat pellillisen piirakkaa.

Pilko raparperit pieniksi paloiksi. Minä käytin neljä pientä vartta, mutta olisi sitä voinut olla enemmänkin. Kaada raparperinpalat piirakkavuokaan taikinan päälle.

Sekoita rahka, sokeri, muna ja vaniljasokeri keskenään ja kaada raparperien päälle. Ripottele lopuksi piirakan pinnalle se muruseos joka otettiin talteen pohjaa tehtäessä.

Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Vauvansukkavertailu: Infant's Fancy Silk Socks

2011-06-10T09:00:00.000+03:00

Seuraavana on vuorossa ohje Nancy Bushin Knitting Vintage Socks -kirjasta. Infant's Fancy Silk Sock on vauvan pitsipolvisukka jonka rakenne vastaa aikuisen sukkaa kantapäineen ja kiilakavennuksineen.

Sukat istuvat hyvin vauvan pulleaan jalkaan ja pysyvät ylhäällä resorin ansiosta. Koska vauvat kasvavat aivan supernopeasti, tällaisten sukkien ongelmana on olla ensin liian suuria ja yhtäkkiä jo liian pieniä. Toki vauvansukissa ei haittaa vaikka varpaissa olisikin vähän väljää tilaa.

Kuvan sukat eivät ole valitettavasti silkkiä vaan ihan normaalia ohutta sukkalankaa. Lankaa kului 27 grammaa ja sukat ovat juuri sopivat puolivuotiaalle vauvalle. Sukan pitsineule on melko helppo ja tuo mukavasti lisähaastetta neulontaan.

Arvio:
+ Vertailun kauneimmat sukat
+ Pysyvät hyvin jalassa
+ Mukavat neuloa

- Ovat sopivat vain lyhyen aikaa
- Ei yhtä sukupuolineutraali kuin testin muut mallit

Vauvansukkavertailu: Spiraalisukat

2011-06-07T09:00:00.000+03:00

Seuraavana vertailuvuorossa on spiraalisukat. Tässä perinteisessä sukkamallissa neulotaan kaksi oikein, kaksi nurin -joustinta niin, että aina neljän kierroksen jälkeen "siirretään" joustinta yhden silmukan verran vasemmalle. Samalla periaatteella voi tehdä myös vauvan lapaset. Sukat on helppo pukea vauvan potkiviin pikkujalkoihin ja ne kasvavat vauvan mukana. Jos neuloo sukkiin pitkät varret, niiden käyttöikä on todella pitkä.

Kuvan sukat on neulottu 2,5 mm puikoilla Drops Alpacasta niin että sukan varressa on 40 silmukkaa. Pituutta sukilla on noin 15 cm ja painoa 23 grammaa. Alpakka on niin liukasta, että sukat eivät pysy yhtä hyvin jalassa kuin villalangasta neulotut sukat pysyisivät.

Arvio:
+ Pitkä käyttöikä
+ Helppo pukea, koska ei ole väliä miten päin sukan laittaa
+ Superhelppo neuloa

- Ei pysy yhtä hyvin jalassa kuin kantapäälliset sukat

Vauvansukkavertailu: Tikapuusukat

2011-06-04T10:00:00.001+03:00

Ensimmäisenä vertailuvuorossa on sukkamalli joka kulkee usein tikapuusukkien tai junanraidesukkien nimellä. Sukan ohje löytyy Taito Eteläpohjanmaan sivuilta. Sivuilla kerrotaan myös sukkaohjeen tarina.

Kuten kuvasta näkyy, nämä sukat ovat olleet todella kovassa käytössä. Ne olivat sopivat ja pysyivät hyvin jalassa jo aivan vastasyntyneellä, mutta kasvavat vauvan mukana ja mahtuvat vielä pitkään. Kuvan sukat on neulottu ohuesta sukkalangasta 2,5 mm sukkapuikoilla ja ne painavat 25 grammaa.

Ohje on rakenteeltaan suorastaan nerokas. Sukan etenemistä on helppo seurata ilman rivien laskemista ja kantapään jälkeen ei tarvita ollenkaan kiilakavennuksia.

Arvio:

+ Pitkä käyttöikä
+ Helppo neuloa
+ Pysyy hyvin jalassa

- Ulkonäkö ei ole kaikkein tyylikkäin

Vauvansukkavertailu

2011-06-04T09:00:00.000+03:00

Koska meidän vauva syntyi vuoden kylmimpään aikaan, on hänelle tullut neulottua jos jonkinlaista jalanlämmitintä. Tästä syntyi ajatus tehdä pienimuotoinen vertailu joistakin vauvansukkaohjeista joita olen kokeillut. Suurin osa käyttämistäni sukkaohjeista on vapaasti netissä saatavilla, mutta yksi ohje on peräisin neulekirjasta.

Kommenttiboksin puolella toivoisin teidän lukijoiden kertovan omista vauvansukkakokemuksistanne sekä tietysti paljastavan parhaat vauvansukkaohjeet jotka ovat jääneet vertailun ulkopuolelle.

Vertailun olkopuolelle jätin Supervauvan Polvisukat joiden ohjeella sain aikaiseksi niin pienet sukat että ne eivät mahdu edes nukelle. Se ei todennäköisesti ole ohjeen vika, koska minulla on todella tiukka neulekäsiala.

Mekko

2011-05-07T18:45:00.006+03:00

Olemme menossa parin viikon päästä hautajaisiin ja miehen kanssa mietimme kovasti, miten vauva kuuluisi pukea sinne. Koska kokomusta ei ole oikein vauvan väri, päädyimme neutraaliin harmaaseen. Ostin Eurokankaasta täplikästä ohutta puuvillakangasta ja valitsin mekkomallin uusimmasta Ottobre-lehdestä (3/2011). Vuori on vieläkin ohuempaa oranssi-pinkkiä kukkakangasta.

Koska mekko on vuoritettu ja siinä on takana lyhyt vetoketju, ompelutaitoni joutuivat todella koetukselle. Luin ohjeen läpi ainakin kymmenen kertaa ja yritin muutenkin olla superhuolellinen ja näin onneksi vältyin pahemmilta virheiltä. Kyllähän tuon itsetehdyksi tunnistaa jos lähemmin tutkii, mutta se ei haittaa.

Tein meidän alle 70-senttiselle tytölle mekon koon 74 mukaan ja siitä tuli tosi kittana. Toki lapsi on aika isokokoinen, mutta en usko että tuo mekko mahtuu kenellekkään oikeasti 74 senttiä pitkälle vauvalle. Jotenkin oletin, että ompelulehdessä nuo kokomerkinnät olisivat lähempänä todellisuutta kuin valmisvaatteissa, mutta nyt vähän harmittaa. Toivottavasti mekko mahtuu vielä parinkin viikon päästä kun sitä tarvitaan. Aion pukea mekon alle vielä valkoisen bodyn ja sukkahousut jotka entisestään vievät väljyyttä pois mekon alta.

Kuvista huomaa tosi selvästi miten nopeasti tuo muksu kasvaa. Kuun lopussa tulee jo puoli vuotta täyteen. Vauva syö jo pottua, porkkanaa ja omppua, vaikka äidinmaito on toki edelleen tärkein ja suosituin ravinnon lähde. Eilen opittiin pyörähtämään masulleen ja tänään kokeiltiin ensimmäisen kerran, suurella menestyksellä, yhdistelmävaunujen ratasosaa. Ympäröivät tapahtumat kiinnostavat valtavan paljon ja kaikki mikä osuu käteen menee aina suoraan suuhun.

Pallohelistin

2011-04-18T15:20:00.003+03:00

Mitä saadaan kun yhdistetään sählypallo, kasa leipäpussinsulkijoita ja erivärisiä jämälankoja?

Vauvan helistin tietysti!

Alkuperäinen idea on Satu Laatikaisen ja Riitta Malinen-Tyynelän kirjasta Papiljottilehmiä ja haalarihai - Helppoja leluja kotitarpeista, jossa sählypallo oltiin päällystetty vanhalla sukalla.

Käytin virkkaamiseen jämäpuuvillalankoja ja 4 mm koukkua. Aloitin virkkaamaan pyörylää, mutta tein lisäyksiä vähän harvemmin, että muodosta tuli sopivan kupera. Sählypallo pitää muistaa laittaa virkkauksen sisään puolivälissä, koska muuten se ei mahdu reiästä.

Pienet suklaamunamuffinssit

2011-04-17T12:34:00.003+03:00

Pääsiäisen kunniaksi kehittelin uuden muffinssiohjeen jossa voi hyvin hyödyntää virpojilta yli jääneet pienet suklaamunat. Ohjenuorana toimi taas kerran ruokakaapin sisältö.

Pienet suklaamunamuffinssit
(10-12 kpl)

Ainekset:
1 kananmuna
2 dl sokeria
1,5 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 grammaa margariinia
1-1,5 dl maitoa
6 kpl pieniä suklaatäytteisiä pääsiäismunia (niitä värikkäitä foliokuorisia munia joissa on pehmeää suklaatöhnää sisällä)

Ohje:
1. Vatkaa muna ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi
2. Sekoita kuivat aineet ja lisää vaahdon sekaan.
3. Lisää sulatettu rasva.
4. Lisää maitoa varovasti kunnes taikina on sopivan paksuista. (Sopiva = ei voi leikata veitsellä, mutta on helppo lusikoida muffarivuokiin)
5. Lusikoi taikina muffinssivuokiin tai muffinssipellin koloihin. Jos teet 12 muffinssia, niistä tulee melko pieniä.
6. Puolita pienet suklaamunat ja paina yksi puolikas jokaisen muffinssin keskelle. Peitä suklaamuna muffinssitaikinalla.
7. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Muffinssit kannattaa ottaa lämpiämään ennen tarjoamista, jos säilytät niitä jääkaapissa. Silloin suklaasydän ehtii pehmetä sopivasti.

Kestovaippailukokemuksia

2011-03-11T13:31:00.007+02:00

Olemme nyt vauvan kanssa kestovaippailleet kohta kolme ja puoli kuukautta. Ajattelin, yleisön pyynnöstä, kirjoitella hieman kokemuksistani. Kommentoikaa te muutkin kestovaippailijat tai sellaisiksi aikovat, jos olette eri mieltä tai jos unohdin sanoa jotakin oleellista.

Kuvassa itse ommeltuja sisävaippoja. Ihoa vasten fleece, imuna valkaisematon flanelli ja päällä liskokuvioinen bambuneulos ja keltaraitainen bambujoustofrotee. Fleece Eurokankaasta, muut tarvikkeet Myllymyksuilta.

Minulla ei ollut mitään kunnianhimoista kestovaippailusuunnitelmaa ennen lapsen syntymää, vaan ajatuksena oli kokeilla eri vaihtoehtoja avoimin mielin. Nykyään käytämme kestovaippoja päivällä ja yöllä ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Kestovaipat ovat osoittautuneet käteviksi, halvoiksi ja ympäristöystävällisiksi. Vaippapyykkiä pesemme noin joka toinen päivä, mikä ei ole paljon kun ottaa huomioon että vauvaperheessä pyykkiä tulee muutenkin aika paljon. Likaiset vaipat säilytämme pyykkikaapin verkkokorissa, missä ne eivät haise ollenkaan. Emme hankkineet energiasyöppöä kuivausrumpua, vaan kuivatamme puhtaat vaipat kuivaustelineellä.

Aloitimme kestoilun perinteisillä harsovaipoilla. Vastasyntyneen jalat ovat niin laihat, että muut vaipat istuivat huonosti ja falskasivat helposti. Harsovaipassa siis taitellaan harso vaipaksi ja päälle laitetaan kosteussulkukerros, kuten villahousut tai vastaavat. Harsovaipoissa on ongelmana se, että ne tuntuvat märiltä ihoa vasten ja siksi kaipaavat jonkinlaisen kuivaliinan. Minä ostin kirpparilta fleece-mainoskaulaliinan, jonka leikkelin 10-15 cm leveiksi soiroiksi jotka sopivat hyvin kuivaliinoiksi. Nuo kuivaliinat ovat edelleenkin käytössä. Koska vauva pissaili välillä niin paljon että vaipan imukyky ei tahtonut riittää, leikkelimme vanhoista froteepyyhkeistä lisäimuja harson väliin.

Kun lapsi hieman pulskistui, aloimme kokeilla myös muita vaippoja. Tilasin kokeiluja varten muutamia taskuvaippoja, all-in-one-vaippoja (eli AIO-vaippoja) ja sisävaipan Royal-kestoilta ja Myllymuksuilta. Ostin myös muutamia vaippoja kirpputorilta. Myöhemmin ompelin itse lisää sisävaippoja Ottobre design -lehdessä (6/2010) julkaistulla kaavalla.

Taskuvaipoissa ja AIO-vaipoissa on ulommaisena PUL-kangas joka on laminoitua ja hengittävää kangasta. Kankaan tehtävänä on pitää kosteus vaipan sisällä. Jos vaipan sisällä ei ole tarpeeksi imua, myös PUL-kangas saattaa päästää läpi kosteutta. Ihoa vasten vaipoissa on joko fleece tai muu tekninen kangas, joka päästää kosteuden läpi imukerroksiin, mutta tuntuu kuivalta ihoa vasten. Taskuvaipassa on nimensä mukaisesti tasku johon voi laittaa haluamansa määrän imumateriaalia. AIO-vaipassa imu on ommeltu kiinni vaippaan. Taskuvaipat ja AIO-vaipat ovat käteviä reissussa, koska niitä on helppo kuljettaa mukana ja nopea pukea kun villahousuja ei tarvita. Vaipat saattavat kuitenkin joskus falskata.

Kuvassa vauvalla on sisävaippa ja hahtuvasta neulotut Villapöpät. Meidän 3,5 kuukauden ikäinen painaa tällä hetkellä noin seitsemän kiloa ja käyttää koon 3 pöpiä.

Sisävaipat ovat muuten samanlaisia kuin tasku- ja AIO-vaipat, mutta niissä ei ole kosteussulkukangasta, vaan vaipan päälle pitää pukea villahousut tai muu kosteussulku. Sisävaipat ovat olleet kotikäytössä meidän suosikkejamme, koska ne hengittävät hyvin ja niitä on lähes mahdotonta saada falskaamaan. Vaippa on etenkin haarasta aika paksu, minkä takia monet bodyt ovat ihan liian lyhyitä.

Vaippailukäyttöön tarkoitetut villahousut neulotaan hahtuvasta tai muusta täysvillaisesta huovuttuvasta langasta. Housut voi myös ommella villaneuloksesta. Valmiit housut liotetaan lanoliinivedessä, mikä tekee pintaan kosteutta hylkivän kerroksen. Lanoliinia saa esimerkiksi kestovaippoja myyvistä verkkokaupoista ja liikkeistä. Villahousuja ei tarvitse käyttöönoton jälkeen pestä jos niissä ei ole mitään näkyvää likaa. Housut kannattaa kuivattaa kunnolla aina käytön jälkeen.

Villahousuohjeita netissä:

Villapöpät
Ottobren villahousut
Kestovaippainfon villahousuohjelinkit
Vanilla-villahousut

Lisätietoja kestovaippailusta:

http://www.kestovaippainfo.fi/

Raitatakki

2011-02-20T12:26:00.002+02:00

Neuloin uusimasta Moda-lehdestä (1/2011) Sanna Vatasen suunnitteleman vauvan jämälankatakin. Ohjeen takki on tehty puuvillasta, mutta omani neuloin Nalle-langan jämistä jotka löytyivät kaapista. Ohje on tosi hyvä ja selkeä, mutta pituutta lisäsin muutaman sentin takin helmaan. Koolla 1-6 kk tuli 2,5 kuukauden ikäiselle juuri sopiva takki, mutta en usko että tuo menee enää puolivuotiaalle. Lankaa kului vähän alle 100 grammaa.

Aamulla kun heräsin lämpömittari näytti -26 astetta. Ihan kurjaa kun ei päästä kylmyyden takia vaunulenkille vaikka ulkona olisi upea auringonpaiste. Odotan jo kevättä ja kesää aivan hurjan kovasti.

Ristiäiset

2011-01-26T09:00:00.000+02:00

Lapsi kastettiin sunnuntaina äitini neulomassa kastemekossa. Settiin kuului myös myssy ja tossut.

Meillä oli ihanat pienet juhlat kotona. Tyttö oli koko ajan rauhallinen ja jopa nukahti kesken kastamisen.

Pitsi-Baktus

2011-01-23T16:00:00.003+02:00

Pikkusisko sai synttärilahjaksi Lacy Baktus -huivin (ohje).

Neuloin huivin ihanan pehmeästä ja pirteän värisestä Mini-Mochi -langasta (80% merinovillaa, 20% nylonia) jonka ostin keväällä Turun Lankabaarista. Lankaa kului 100 grammaa, eli kaksi kerää. Ihana malli, helppo ja nopea neuloa, mutta ei ihan niin tylsä kuin tavallinen Baktus. Huivi on tosi hyvän mallinen. Riittävän pitkä ja matala kaulassa pidettäväksi.

Kiepsahdus

2011-01-15T15:49:00.006+02:00

Karkkisukat

2011-01-02T15:18:00.005+02:00

Ostin joskus mielenhäiriössä kaksi kerää Novitan ohuttaa Tico tico -sukkalankaa. Toinen keristä oli pinkki-kelta-oranssi-punaista karkkiraitalankaa, josta suunnittelin tekeväni raitasukat Noro-sukkien tyyliin. Raidat eivät tahdo valmiista sukista näkyä, koska värit olivat niin samanlaisia ja toistuivat niin tiheään, että koko ajan meinasi tulla kerän molemmista päistä samaa väriä. Langan neulomistuntuma oli aika muovinen ja 2,5 mm sukkapuikoilla tuli aika lörppöä ja epätasaista jälkeä. Pienemmät puikot olisivat varmasti auttaneet asiaa.

Sukissa on 64 silmukkaa. Kantapää on sileä ranskalainen kantapää kolmen silmukan ainaoikein-reunuksella. Joustinneule jatkuu varresta jalkaterän päälle. Kärjessä on nauhakavennus ja silmukointi.

Joulupukki toi kiltille neulojalle joululahjaksi ihanat Odd Mollyn reisimittaiset kirjoneulevillasukat. Ihanat! <3

Vaippoja

2010-12-28T13:09:00.004+02:00

Suunnittelin jo raskausaikana, että vauva käyttäisi kestovaippoja, koska kertakäyttövaipat ovat epäekologisia, epämiellyttäviä, rumia ja kalliita. Tilailin netistä ja ostin kirpparilta kokeilumielessä monenlaisia vaippoja, että pystyisimme vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja vauvan synnyttyä. Vastasyntyneellä toimivin vaihtoehto oli harso, ohut froteepyyhkeestä leikattu lisäimu ja ohuet Freedom spiritistä neulotut villahousut.

Nyt kun lapsi on jo neljäviikkoinen ja painoakin on jo kertynyt aika reippaasti (eilen neuvolassa selvisi, että kahdessa viikossa lapsi oli kasvanut yli 800 grammaa...), olemme päässeet kokeilemaan ihan "oikeita" kestovaippoja. Suosikiksi on noussut uusimman (6/2010) Ottobren ohjeella ommeltu sisävaippa ja villahousut.

Sisävaipassa on ihoa vasten oranssi microfleece, joka siirtää kosteuden iholta vaipan imumateriaaleihin. Imuna on kirpparilta ostettua froteepyyhettä ja ulkopintana Myllymuksujen turkoosi-keltaista joustofroteeta. Muokkasin ohjetta sen verran, että jätin taakse yläreunaan aukon, josta vaippaan saa tarvittaessa laitettua lisää imua.

Kuorivaippa on tehty kirpparilta ostetusta villakaulaliinasta. Jouduin tekemään vaippakappaleet paloista, koska kaulaliinan leveys ei ihan riittänyt. Tiivis villaneulos imee kosteutta tosi hyvin, eikä tunnu lanoliinitettuna ollenkaan märältä.

Kuvittelin, että vaippojen ompelu olisi aivan hurjan vaikeaa, mutta ihan hyvin se onnistui tämmöiseltä aloittelevaltakin ompelijalta. Itsetehdyt vaipat tulevat hurjan paljon halvemmaksi kuin valmiina ostetut, etenkin jos käyttää kierrätysmateriaaleja. Pitää joku päivä lapsen päiväunien aikaan laittaa vaippapaja pystyyn ja tehdä isompi satsi sisävaippoja.

Rauhallista joulua!

2010-12-23T13:24:00.003+02:00

Lahjat ovat paketissa, kuusi ulkovarastossa, kinkku uunissa, joululaatikot pakastimessa (kiitos äiti ja isä!), joulutähti ikkunassa, jouluradio soi ja ulkona on lunta kuin Lapissa. Ihmeellistä olla pitkästä aikaa jouluna Suomessa. Viime vuonna tähän aikaan oltiin Corcovadon kansallispuiston kupeessa Costa Ricassa ja kaksi vuotta sitten Kuala Lumpurissa lentokenttähotellissa matkalla Borneolle.

Meidän kolmeviikkoinen pikkutonttu on keksinyt, että joulun kunniaksi yöllä pitää syödä oikein urakalla. Päivällä on sitten hyvä nukkua tuntikausia ja kerätä voimia yön syöntimaratonia varten. Yritän muistuttaa ja uskotella itselleni yön pimeinä ja pitkinä tunteina, että tämäkin on ohimenevä vaihe. Ja aika nopeasti ne yön rähinät unohtuvat kun katselee kehdossa pipo silmillä tuhisten nukkuvaa vauvaa.

Rauhallista Joulua kaikille teille blogini lukijoille!

Sweet baby

2010-12-10T13:43:00.002+02:00

Kiitos kaikille onnitteluista!

Vauva on nyt 11 päivää vanha. Temperamenttiä löytyy roppakaupalla ja jos joku asia ei miellytä tai tapahdu tarpeeksi nopeasti, sen kuulevat kyllä kaikki naapureita myöten. Onneksi vauva myös rauhoittuu yleensä nopeasti kun epäkohdat on korjattu. Alun hulinaöiden jälkeen vauva nukkuu jopa neljän tai viiden tunnin pätkiä yössä, mikä helpottaa omaa jaksamista todella paljon. Ruokailut ovat vielä melkoista taistelua, mutta eiköhän sekin rupea pikkuhiljaa sujumaan. Miten se voikin olla niin söpö <3

Vauvalla on päässä on Sweet baby cap alpakasta 2,5 mm puikoilla.

Vauva

2010-12-06T10:58:00.002+02:00

Viime viikon maanantaina syntyi Jorvissa pieni tummatukkainen tyttö (52 cm, 3730 g). Arki on lähtenyt pikkuhiljaa rullaamaan, vaikka sähellystä on toki riittänyt ja vauvan tarpeiden tulkitseminen on vielä aika vaikeaa. On aivan uskomatonta katsella kuinka nopeasti vastasyntynyt kasvaa. Viikon aikana vauvan posket ovat pyöristyneet jo hurjasti.

Koska meillä on kotona aika viileää, olemme pitäneet vauvan lämpimänä villavaatteilla. Vaippana on harso ja villahousut ja aluspaitana ihana Ruskovillan merinovillaneule jonka löysin kirpparilta. Jalassa on tietysti villasukat. Myssyt ja lapaset eivät meinaa pysyä menossa mukana kun vauva viuhtoo niin kovasti. Koko komeus kietaistaan päiväunia varten fleecekapaloon ja päälle laitetaan vielä kavereiden neuloma ihana villapeitto.

Puolukkapiiras

2010-11-15T20:48:00.003+02:00

Pidän todella paljon leipomisesta ja nyt viime viikkoina siihenkin puuhaan on ollut paljon aikaa. Tänään tartuin pakastimen ongelmamarjoihin, puolukoihin. Puolukat ovat hyviä ja terveellisiä, mutta aika kirpeän makuisia ja hankalia leivonnan kannalta. Muokkasin marjoille oman ohjeen Sirpa Talkan Tee hyvä kakku -kirjan puolukkaevään ohjeen pohjalta.

Kaisan puolukkapiiras

Voitele pieni uunivuoka (17x27) ja laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Ainekset:
4 dl vehnäjauhoja
1 dl spelttijauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
1/2 dl ruokokidesokeria
1/2 tl suolaa
50 g margariinia
3 1/2 dl maitoa

Päälle:
3 dl puolukoita
2 rkl margariinia
1 dl kaurahiutaleita
2 rkl ruokokidesokeria

Ohje:
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää rasva ja maito sekaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun vuokaan. Lisää taikinan päälle puolukat. Sekoita kaurahiutaleet ja sula margariini ja ripottele seos puolukoiden päälle. Ripota päälle vielä ruokokidesokeria maun mukaan.

Paista 175 asteessa uunin keskitasossa noin 40 minuuttia.

Tuubit

2010-11-08T11:15:00.004+02:00

Vaikka paksut ja lämpimät villapaidat näyttävät ihanilta, en yleensä tykkää käyttää sellaisia. Tunnen oloni tukalaksi ja ahdistuneeksi. Nyt kuitenkin olen löytänyt mainion kompromissineuleen, joka lämmittää juuri sopivasti, mutta ei tee samalla tavalla tukalaa oloa kuin kokonainen paita. Nimittäin tuubi.

Ensin tein itselleni tuubin Cascade 220 -langasta Dropsin ohjeella. Neuloin tuubille vähän enemmän pituutta kuin ohjeessa, että sain koko kaksi vyyhteä (eli 200 grammaa) kulutettua loppuun. Palmikkokuviota toistin 11 kertaa.

En ole ennen neulonut Cascade 220 -langasta mitään, ja pidin langasta kovasti. Valtavan laaja värikartta, hehkuvat värit ja kohtuullinen hinta ovat mainio yhdistelmä. Palmikkokuvio tulee kauniisti esiin kiiltävän sileästä neulepinnasta. Tuubi toimii hyvin sisäkäytössä neuleen korvikkeena, mutta myös kaulurina takin alla.

Koska pidin omasta tuubistani niin kovasti, piti siskollekin saada tuubi. Ostin tuubia varten kolme kerää Novitan pinkkiä Isoveli-lankaa joka sopii viime talvena neulotun tupsupipon kaveriksi. Otin vähän mallia uusimman Suuri Käsityö -lehden (11-12/2010) tuubista ja loin 130 silmukkaa 6 mm pyöröpuikolle. Neuloin ensin noin 50 cm sileää neuletta ja loppuun tein kymmenen kerrosta joustinta.

Tästä tuubista tuli vielä monikäyttöisempi kuin ensimmäisestä. Sitä voi käyttää ponchona joustinneule ylöspäin, kaulurina, huppuna joustinneule alaspäin, takin päällä tai alla... Tykkään!

Annamoa-inspiraatio

2010-11-05T11:48:00.005+02:00

Kävimme viime viikonloppuna Ikeassa ostoksilla ja mukaan tarttui 1,8 metriä Annamoa-nimistä paksua puuvillakangasta. Kankaan tilkkutäkkimäisyys sai inspiraation virtaamaan ja yhtenä iltana surauttelin ihan käsivaralta ja hyvin vähäisellä suunnittelulla vauvanpeiton ja kauppakassin.

Peitolla on leveyttä 64 senttiä ja korkeutta 85 senttiä. Tausta on valkoista lakanakangasta jonka taitoin etupuolelle kehystämään peittoa. Välissä on ohut polyestervanu jonka tikkasin kiinni kankaisiin ompelukoneella ruutujen reunoja pitkin. Tikkaukset tein kirkkaanvihreällä langalla niin että ne erottuvat.

Kauppakassia varten leikkasin kankaasta kaksi pinkkiä ruutua joissa orava pelastaa häkkilintua juustohöylän avulla. Vuoritin kassin valkoisella lakanakankaalla ja tein sisäpuolelle pienen taskun puutelistalle lakkakuvioisesta ruudusta. Kahvat tein kankaan reunan jämäpaloista. Ompelin vuoren ja päällisen niin, että vuori näkyy vajaa puoli senttiä kassin reunan yläpuolelta. Kassin tikkaukset on tehty samalla kirkkaanvihreällä langalla kuin peitonkin. Kassista tuli niin tukeva ja kestävä että sillä uskaltaa hyvin kantaa maitotölkkejä kaupasta kotiin. Ja onhan se aika persoonallisen näköinen, ei ole samanlaista ihan jokaisella vastaantulijalla.

Impulsiivinen ja inspiraatioon perustuva ompelu on tosi hauskaa ja siinä oppii paljon. Monesti epäonnistumisen pelko on tekemisen pahin este.

Villahaalari

2010-11-02T14:27:00.003+02:00

Kylmään vuodenaikaan syntyvän vauvan ehdoton hyvä puoli on se, että pääsee neulomaan ihania pieniä villavaatteita. Usein vauvoille tarkoitetut neuleet ovat pastellinvärisiä nuttuja tai tossuja, mutta minä en oikein jaksa uskoa kumpienkaan käytännöllisyyteen tai käyttökelpoisuuteen. Niinpä neuloin vauvalle iloisen raidallisen villahaalarin ja siihen sopivat myssyn ja lapaset.

Haalarin ohje on Suuri Käsityö -lehden 2/2010 numerosta ja koko 60. Lapasiin ja myssyyn nappasin silmukkamäärät Suuri Käsityö -lehdestä 9/2010.

Korvasin haalariohjeen napit 25 senttisellä vetoketjulla, koska uskon että se helpottaa haalarin pukemista ja riisumista. Ohjeen mukainen kaula-aukko on kummallisen pieni, mutta onneksi sitäkin pystyy säätämään vetoketjun avulla.

Lankana käytin Novitan Nalle Aloeveraa. Vaikka Novitaa kuuluisikin aina haukkua, pakko myöntää että tuo lanka on kyllä hinta-laatusuhteeltaan aivan mainiota. Ostin lankaa Tarjoustalosta kolme kerää kympillä ja kahdesta kerästä (eli 100 grammasta) tuli haalarin lisäksi myssy ja lapaset. Lanka on paljon pehmeämpää kuin normaali Nalle ja mukavan liukasta ja sujuvaa neuloa.

En ole ennen ommellut vetoketjua neuleeseen, mutta Ullan hyvillä ohjeilla se onnistui suhteellisen helposti. Aikaa sain kyllä tuhrattua melkein kaksi tuntia ennen kuin vetskari oli riittävän siististi ja tukevasti kiinni.

Mielestäni haalarista tuli tosi söpö. Käyttökelpoisuuteen en voi ottaa vielä kantaa, mutta eiköhän sitäkin päästä kohta kokeilemaan.

Raitasukat

2010-10-25T11:30:00.002+03:00

Tarvitsin junamatkalle jotain helppoa ja nopeaa neulottavaa. Nappasin mukaan kolme Nalle-kerän jämää sekä kolmen millin sukkapuikot ja neuloin raitasukat.

Sukissa toistuu aina yksi oranssi ja yksi pinkki rivi peräkkäin. Siitä muodostuu jännä efekti. Yhdessä valossa sukat näyttävät oransseilta ja toisessa taas pinkeiltä. Vastaavan efektin voisi saada aikaan esimerkiksi vihreällä ja turkoosilla raidoittaen. Varren lyhyt resori, kiilakantapää ja samalla tekniikalla tehty kärki on neulottu tummanruskealla kontrastivärillä. Kärjen sauman jätin sukan päälle ja silmukoin sen kyökkipistoilla Tarjan tyyliin. Sukat on neulottu 56 silmukalla ja lankaa kului yhteensä noin 65 grammaa.

Aluksi noita kerrosten vaihtumiskohtia oli tosi hankala saada siisteiksi. Jippona on kiertää kerät aina langanvaihtokohdassa samaan suuntaan toistensa ympäri jolloin saumasta tulee siisti eikä siihen jää reikiä. Lankaa ei myöskään saa kiristää liian tiukalle.

Pidän sukista kovasti, koska ne ovat vähän erilaiset mitä olen ennen tehnyt. Pienellä ja helpolla tavalla yksinkertaisista perussukista tuleekin jotain erityistä. Istuvuus ei ole maailman paras, mutta eiköhän nuo jollekin kelpaa. Ainakin joulupukille.

Kapalo

2010-10-18T11:36:00.004+03:00

Ensimmäiseksi haastavammaksi ompelutyöksi valitsin kapalon Lotta Jansdotterin Simple Sewing for Baby -kirjasta.

Tuossa on ideana se, että useimmat vauvat rauhoittuvat ja nukkuvat paremmin kun ne kääritään jonkinlaiseen tiukkaan pakettiin. En osaa sanoa, miten tuo toimii käytännössä, mutta kohtahan sitä pääsee testaamaan.

Ulkokangas on Myllymuksujen pallotrikoota ja sisävuori samasta kaupasta tilattua babyfleeceä.

Ompeluprojektin vaikein osa oli ehdottomasti kappaleiden leikkaaminen, koska lattialla konttaaminen tämän mahan kanssa ei todellakaan ole enää helppoa. Pussin "kainaloista" ei tullut ihan kirjan kuvan mukaiset, mutta toimii ne noinkin. Kokonaisuutena olen työhön oikein tyytyväinen. Pussi on kuvassa vähän ruttuinen, koska meidän silitysrauta lopetti yhteistyönsä ja päätti ruveta irrottamaan mustaa pinnoitettaan kesken silittämisen...

Arvonta on ratkennut

2010-10-18T09:41:00.002+03:00

Onnellinen voittaja on Pirre. Onnea!

Kiitos kaikille osallistujille! Mukavaa, että joukossa oli paljon uusiakin kommentoijia sekä blogeja joihin en ole vielä tutustunut.

Satunnaisia asioita

2010-10-15T18:00:00.000+03:00

Sain Miia-Rebekalta tunnustuksen. Kiitos!

En tällä kertaa jaa tunnustusta kenellekään eteenpäin, mutta poimin rusinat pullasta ja kerron hieman satunnaisia asioita itsestäni, kuten tunnustukseen liittyvä haaste kuului.

1. Minulla on nuha. En ole normaalisti ikinä sairaana (paitsi aina maratonin jälkeen), mutta nyt töiden loppumisen myötä sain jostain ikävän nuhan.

2. Pidän eläinten katselemisesta. En ole mikään lemmikki-ihminen, mutta voisin loputtomasti katsella erilaisten villien eläinten puuhastelua. Oravat, hyönteiset, linnut, hiiret, kaikki käy. Luultavasti yksi syy miksi nautin niin paljon sademetsämatkailusta on se, että sademetsät suorastaan kuhisevat kaikenlaisia eläimiä jos vain malttaa katsoa rauhassa.

3. Meillä ei ole tällä hetkellä sohvaa eikä televisiota. Myimme muuton myötä vanhan sohvan pois ja annoimme telkkarin pikkuveljelle. Uudet ovat jo tilauksessa, mutta toimitusajat ovat yllättävän pitkiä, esimerkiksi sohvalla 6-8 viikkoa.

4. Rakastan kirkkaita värejä. Vaikka pukeudun yleensä mustaan ja harmaaseen, oikeasti pidän oranssista, keltaisesta, pinkistä, vihreästä, turkoosista ja muista kirkkaista ja raikkaista väreistä.

5. Minulla on uusi kännykkä. Koska äitiysloman myötä jouduin luopumaan firman liittymästä, otin uuden liittymän mukana myös uuden luurin. Se on Samsung Galaxy S ja se on ihana. Akku vain kuluu aika nopeasti, etenkin jos roikkuu paljon netissä.

6. Tilasin tänään Ottobre design -lehden. Nyt ei edes kaavojen ja ohjeiden puute voi tulla uuden ompeluharrastukseni esteeksi. Vastapainoksi peruin Modan jonka mallit eivät ole enää aikoihin puhutelleet.

7. Minulla on matkakuume. Suunnittelen jatkuvasti erilaisia kaukomatkoja, vaikka todennäköisesti me ei olla muutamaan vuoteen lähdössä yhtään mihinkään tuon perheenlisäyksen takia (enkä nyt puhu ompelukoneesta...). Tällä hetkellä suosikkihaaveilukohteeni on Indonesian Bali sekä tietysti luontomatkailijan ikuinen haavekohde Afrikka.

Ensilumi

2010-10-15T14:36:00.007+03:00

Syksyn ensimmäinen räntäsade tuli ja meni niin nopeasti, että piti kiirehtiä ehtiäkseen tallentamaan sen kameralle. Tässä muutama kuva meidän pieneltä pihaltamme. On tosi ihanaa kun vuosien kerrostaloasumisen jälkeen on vihdoinkin oma pieni maapläntti.

Naapurin omenapuun omput tippuvat meidän puolellemme mistä linnut ja oravat käyvät niitä syömässä.

Koko kesän kukkinut ja jo kuolleeksi luultu pelargonia rupesi kukkimaan uudelleen muutama viikko sitten.

Koristekaalista ja kallunoista koottu kukka-asetelma kestää hyvin kylmiäkin ilmoja.

Arvonta!

2010-10-12T11:31:00.003+03:00

Minulla on erinäisten tapahtumien seurauksena (joihin liittyy yksi harva pää ja hyvin paljon hajamielisyyttä...) kaksi kappaletta uusinta Interweave Knits -lehden uutukaista Weekend -erikoisnumeroa. Koska en tarvitse molempia, haluaisin arpoa toisen lehdistä jollekin teistä ihanista ihmisistä jotka käytte kommentoimassa blogissani.

Numerossa on 22 neuleohjetta jotka on luokiteltu vuodenaikojen mukaan. Mukana on naisten neuleiden lisäksi myös miesten ja lasten neuleita. Kuvat kaikista neuleista löytyvät lehden nettisivuilta. Lehti on englanninkielinen, mutta lopussa on selitetty kaikki lehdessä käytetyt lyhenteet ja neuletekniikat kuvien kera.

Arvontaan voit osallistua lähettämällä kommentin tähän postaukseen. Voit ansaita toisen arvontalipun jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Muista tällöin mainita siitä kommentissasi. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 17.10. klo 18 googlen satunnaislukugeneraattorilla.

Virkattu pikkupeitto

2010-10-11T15:08:00.004+03:00

Tilasin kesälomaa varten Tapiolta 15 eri väristä kerää Drops Muskat -puuvillalankaa. Se osoittautui viisaaksi valinnaksi, koska helteiden takia villalangat olisivat voineet jäädä neulomatta.

Virkkasin langoista pienen peiton vauvalle Attic24 blogin hexagon-ohjeella. Peitolla on mittaa 60 x 80 senttiä. Lankaa kului vähän vajaa 450 grammaa. Peitossa on 50 kokonaista kuusikulmiota ja kahdeksan puolikasta. Aluksi suunnittelin virkkaavani peittoon jonkinlaisen reunuksen, mutta voi olla että se jää tekemättä, koska ainakaan vielä ei ole inspiraatio iskenyt.

En sommitellut palojen värejä mitenkään ennalta, vaan sekoittelin värejä täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä. Virkkasin palat valmiiksi, mutta purin viimeiset kerrokset pois ennen kuin virkkasin peiton kasaan. Tästä aiheutui vähän ylimääräistä työtä, mutta ainakin sain siistit saumat ja pystyin olemaan varma langan riittävyydestä. Koska peitto on puuvillaa, se ei ole erityisen lämmin, mutta luulisin että se toimii esimerkiksi vauvan köllöttelyalustana. Luin jostain, että vauvat pitävät kirkkaista väreistä ja tuossa peitossa niitä ainakin riittää.

Uusi perheenjäsen

2010-10-09T12:11:00.004+03:00

Sain elokuussa mieheltä syntymäpäivälahjaksi lahjakortin ompelukoneen ostoa varten. Olen jo pitkään haaveillut ompelukoneesta, mutta vanhassa asunnossa ei olisi ollut tilaa ommella tai säilyttää konetta. Nyt uuden asunnon myötä, kun neliöt melkein tuplaantuivat, pystyn vihdoinkin toteuttamaan visioni työpisteestä jossa ompelukone saa olla koko ajan esillä ja kaikkille tarvikkeille on tarpeeksi varastointitilaa.

Wanhan sataman käsityömessuilla osuin Erkin Sauma & Tikin myyntipisteelle, josta lähdin onnellisena uuden Berninan omistajana. Sain koneen hyvään messuhintaan ja kaupan päälle 20 rullaa laadukasta ompelulankaa. Koneen malli on Activa 210 ja se on juuri sellainen laadukas peruskone josta haaveilinkin. Koneen sisukset ovat täyttä terästä, tehoa riittää paksummankin kankaan ompeluun ja valikoista löytyvät kaikki tarpeelliset ompeleet ilman mitään turhia härpätyksiä.

En ole ommellut mitään sitten yläasteen käsityötuntien, joista on aikaa jo yli kymmenen vuotta, joten tunnelma oli jännittynyt kun kaivoin koneen ensimmäisen kerran paketista. Yllättäen tietyt perusjutut, kuten lankojen laittaminen koneeseen, olivat jääneet jonnekin tuonne selkäytimeen muistiin ja sujuivat tosi helposti ilman ohjeitakin. Koneen selkeä ja hyvin kuvitettu ohjekirja on myös aivan mainio apu ongelmatilanteissa.

Aloitin ompelukokeiluni Lotta Jansdotterin mainion kirjan Simple Sewing for Baby avulla. Ostin Ikeasta keltaraidallista paksua puuvillaa ja ompelin siitä kirjan ohjeilla vauvalle kirahvilelun ja imetystyynyn, josta vielä puuttuu sisukset. En tiedä oliko kyseessä aloittelijan tuuri, mutta molemmat onnistuivat aivan mainiosti. Etenkin siihen imetystyynyyn, jota voi myöhemmin käyttää myös vauvan istumatukena, olen tyytyväinen, koska olen nähnyt kaupoissa vain rumia ja kalliita tyynyjä.

Koska nälkä tunnetusti kasvaa syödessä, tilasin seuraavaksi Myllymuksuilta joustofroteeta, trikoota, fleeceä ja resoria. Tapiolan Eurokankaasta hain perustarvikkeita, kuten kaavapaperia, silitettävää tukikangasta ja lisää ompelulankaa. Jos että kuule ompeluistani enää mitään, olen todennäköisesti epäonnistunut surkeasti ja tuhonnut metritolkulla ihania kankaita...

Echo Flower Shawl

2010-10-05T20:49:00.004+03:00

Tädillä oli viime viikonloppuna 60-vuotissyntymäpäivät. Hän toivoi pitsihuivia lahjaksi.

Huivin malli on Echo Flower Shawl (ohje pdf-tiedostona). Huivi on neulottu pinkistä Opal-sukkalangasta, paitsi päättelykierros jonka jouduin neulomaan suurinpiirtein saman sävyisestä alpakasta, koska lanka loppui. Langanmenekki oli siis päättelykierroksen verran yli 100 grammaa. Huivin tarkkaa kokoa en muistanut mitata. Se ei ole mikään hurjan suuri, vaan sopiva hartia- tai kaulahuiviksi.

Huivista tuli mielestäni todella kaunis. Mallineule on melko helppo ja huivi oli nopea neuloa. Huivin saaja näytti myös selvästi pitävän uudesta huivistaan, mikä on tietysti tärkeintä.

Vaikka en ole remontin ja muuttosählingin takia ehtinyt postaamaan niin usein kuin haluaisin, olen koko ajan neulonut ahkerasti. Lupaan kuitenkin parantaa tapani ja postailla useammin, koska vaikka remontti ei ole vielä ihan valmis (juu, ne lattialistat...), ylihuomenna alkava äitiysloma moninkertaistaa käsitöihin ja muuhun kivaan käytettävissä olevan vapaa-ajan määrän hetkellisesti. Suunnitelmissa on ottaa seuraavista viikoista kaikki ilo irti, koska vähän pelkään että marraskuun puolivälin jälkeen oma aika tulee olemaan kortilla kun perheen uusi tulokas toivottavasti putkahtaa maailmaan.

Oranssit perussukat

2010-08-22T19:49:00.004+03:00

Syksy lähestyy ja villasukkavarastoni kaikki sukat näyttivät enemmän tai vähemmän haperoilta päkiän alta. Ratkaisin ongelman neulomalla perussukat poltetun oranssista Opal-sukkalangasta.

Sukissa on 64 silmukkaa kierroksella, sileä kantalappu kolmen silmukan ainaoikein-reunuksella ja nauhakavennus kärjessä. Silmukoin kärjen 4+4 silmukkaa pystysuunnassa yhteen, eli nauhakavennus tavallaan jatkuu koko kärjen yli. Lankaa kului 2,5 mm sukkapuikoilla neuloen tasan 60 grammaa. Tylsää mutta käytännöllistä.

Vauvan paketti

2010-08-12T17:23:00.008+03:00

Ystävä sai poikavauvan heinäkuun alussa. Neuloin vauvalle pieniä neuleita syksyn ja talven varalle.

Koko paketti on neulottu Drops Alpaca -langasta. Alpakka on pehmeytensä puolesta tosi hyvä lanka vauvan neuleisiin, mutta jälkeenpäin rupesin miettimään, haittaakohan langan karvaisuus käyttöä. Vauva ei varmaan tykkää jos on suu täynnä alpakankarvoja (ainakaan minä en tykkäisi...).

Myssy on norjalainen Sweet baby cap. Myssy on neulottu 2,75 ja 3 mm sukkapuikoilla. Kiinnitykseen tein neljän silmukan i-cord-nauhat. Mielestäni tuo myssy on parempi kuin perinteinen suomalainen vauvanmyssy, koska tähän ei tule ollenkaan saumoja jotka voisivat painaa tai hiertää herkkää ihoa.

Sukat on neulottu Taito Etelä-Pohjanmaan ohjeella. Sukissa käytin 2,75 mm sukkapuikkoja. Luulen että nuo sukat pysyvät hyvin jalassa ja niillä on pitkä käyttöikä venyvyytensä ansiosta. Ohje on aivan superhelppo vaikka siihen pieni kantapää tuleekin.

Pupu on tehty Bunny Nuggets -ohjeella kaksinkertaisesta alpakasta 3 mm puikoilla. Korvat ja hännän tein ohjeesta poiketen i-cordista. Söpö tuli!

Ishbel

2010-07-18T20:19:00.003+03:00

Tätini tilasi pitsihuivin Teeteen Elegant-langasta (70 % kampavillaa, 30 % tussahsilkkiä). Sain häneltä lankaa 150 grammaa (1500 metriä!), eli langan loppumisesta ei tällä kertaa tarvinnut huolehtia. En ollut ikinä neulonut mitään noin ohuesta langasta ja otinkin haasteen innolla vastaan.

Valitsin huivin malliksi Ysoldan Ishbel-huivin. Neuloin suuremman koon mukaan ja huiville tuli pingotuksen jälkeen leveyttä 150 cm ja korkeutta 73 cm. Lankaa kului 41 grammaa.

Huivi on aivan uskomattoman kevyt ja ilmava. Pingotus teki sileästä osuudesta suorastaan verkkomaisen. Ishbel on yksinkertainen ja kaunis malli joka oli helppo neuloa. Mielestäni huivin vanha roosa väri tekee siitä hempeän romanttisen näköisen, mikä sopii hyvin kesäiltoihin.

Blogini on loppukesän ajan normaalia hiljaisempi, koska ostimme asunnon jota nyt remontoimme. Onneksi perjantaina alkoi kauan odotettu kesäloma!

Hauskaa kesää kaikille!

Bolero

2010-06-05T10:00:00.000+03:00

Kun olin neulonut veljen häihin kaksi pitsihuivia muille juhlijoille, huomasin että minulla ei ole oman mekon kanssa mitään hartianlämmikettä ja juhliin oli enää viikko aikaa. Ostin työmatkalta Turusta neljä kerää Dropsin Merino Extra Fine -lankaa. Malliksi valitsin Retro Redux Shrug -boleron Lace Style -kirjasta.

Bolero valmistui hääpäivän aamuna. Yritin neuloa ohjeen mukaan, mutta reunuksessa jouduin soveltamaan, koska en tahtonut saada oikeaa määrää silmukoita poimittua kappaleen reunasta. Boleron koko on jostain 38" ja 42" väliltä. En ehtinyt pingottaa tai höyryttää boleroa, mutta valmis neulepinta oli niin tasaista, että sille ei ollut edes tarvetta. Lanka on ihanan kuohkeaa ja ilmavaa, mutta ikävän halkeilevaa. Sitä kului 167 grammaa.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Bolero toimi hyvin silkkisen juhlamekon kanssa, mutta luulen että sille tulee käyttöä myös työvaatteena.

Swallowtail shawl

2010-05-29T10:00:00.001+03:00

Sisko halusi veljen häihin pitsihuivin. Sain vapaat kädet mallin ja langan suhteen. Päädyin neulomaan Evelyne A. Clarkin suunnitteleman ja syksyn 2006 Interweave Knits-lehdessä julkaistun Swallowtail shawl -huivin.

Huivi on neulottu The Natural Dye Studion Angel -langasta joka koostuu vaatimattomasti baby alpakasta, cashmirista ja silkistä. Lankaa kului 4 mm puikoilla koko sadan gramman kerä. Huivista tuli yllättävän iso, 150 cm leveä ja 65 cm korkea, vaikka neuloin ohjeen mukaan. Huivista tuli mielestäni kaunis ja ihanan pehmoinen.

Häähumua

2010-05-23T17:58:00.005+03:00

Kiitos paljon kaikille neuletakkia kommentoineille!

Lauantaina oli kauan odotetut pikkuveljen häät. Ilma oli ihan kirjaimellisesti kaunis kuin morsian ja juhlapaikan pihan omena- ja kirsikkapuut olivat täydessä kukassa. Blogi on ollut viime aikoina pimennossa, koska häitä varten työlistalla oli kolme neuletta. Esittelen nyt ensimmäisenä valmistuneen neuleen.

Morsian toivoi pitsistä kolmiohuivia. Langaksi valitsimme Drops Alpacan vadelmanpunaisena. Huivin malliksi valitsimme Emily Rossin suunnitteleman Haruni-huivin (Ravelry link).

Lankaa kului 150 grammaa. Neuloin peruskaaviota yhden ylimääräisen toiston, eli viisi kertaa, mutta muuten menin ihan ohjeen mukaan. Huiville tuli leveyttä 138 cm ja korkeutta 71 cm. Huivin pingottaminen oli tosi haastavaa ja nuppineuloja kului monta rasiallista.

Lopputuloksesta tuli mielestäni tosi upea. Huivimalli on yksi kauneimmista mitä olen koskaan nähnyt, saati sitten neulonut. Uskon että myös morsian piti huivistaan, vaikka sille ei hirveästi käyttöä lämpimänä päivänä löytynytkään.

Alpakkainen neuletakki

2010-04-02T16:09:00.005+03:00

Inspiroiduin viime syksynä niin kovasti Kaksi erilaista marjaa -blogin Auran keltaisesta neuletakista, että tilasin siltä istumalta seitsemän kerää Drops Alpacaa netistä. Pähkäilin oikeaa väriä pitkään, mutta päädyin lopulta monikäyttöiseen harmaaseen, koska sitä voi yhdistellä melkein mihin vain muuhun väriin.

Takin malli on Dropsin 88-17 Pyöreäkaarrokkeinen takki. Lankaa kului lopulta vain noin 270 grammaa, eli yli puolitoista kerää jäi käyttämättä. Takki on neulottu 3 mm ja 3,5 mm puikoilla pienimmän koon mukaan. Ympärysmitasta tuli vähän nafti, mutta koska käytän neuletakkeja lähes aina auki, se ei haittaa. Aloitin takin neulomisen joskus loka-marraskuussa, mutta valmistuminen vähän venähti, koska sileä neule oli sen verran tylsää, että välillä oli pakko neuloa jotain muuta.

Kaarrokkeen pitsineule oli helppo neuloa ja lopputulos on mukavan yksinkertaisen näköinen. Jätin ohjeen virkatun röyhelön tekemättä, koska se olisi ollut liian tyttömäinen minun tyyliini. Takki istuu päälle tosi hyvin ja hihoissakin on tarpeeksi tilaa käsivarsille. Harmaa alpakkalanka on värjäämätöntä ja siksi paljon karvaisempaa kuin väripadassa käyneet lajitoverinsa. Karvaisuus tekee neuleen pinnan ulkonäöstä vähän mohair-neuleen näköisen.

Liotin valmista takkia hetken vedessä, puristin pyyhkeen sisällä kuivaksi ja pingotin varovasti ohjeen mukaisiin mittoihin. Pinnasta tuli tosi siistin näköinen, eikä neule venähtänyt yhtään. Valmis neule oli jo torstaina töissä päällä ja hyvin toimi!

Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Keväiset huopatossut

2010-03-28T15:59:00.004+03:00

Lankajemmassani (yhdessä niistä...) on jo pitkään ollut kaksi kerää Sandnes Garnin Tove-villalankaa. Otin kerät ja Ilun En pointe-tossujen ohjeen mukaan viime viikonlopun matkalle ja viikon kuluttua tossut olivat valmiit

Yksi keltainen kerä ei ihan riittänyt koko tossuihin. Jouduin korkkaamaan oranssin kerän kantavahvikkeen neulomiseen sekä tossun ympäryksen virkkaukseen. Tossut ovat muuten täysin ohjeen mukaiset, paitsi että virkkasin lopussa kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita tossujen ympärille, ohjeen mukaisen yhden kerroksen sijaan. Pohjaan ompelin mainiot nahkaiset tossunpohjat, jotka antavat tossuille ryhtiä ja toivonmukaan myös pidentävät käyttöikää.

Isän uudet huopatossut

2010-03-13T10:33:00.004+02:00

Isälläni on lukuisia pareja rikkinäisiä huopatossuja. Ensin ne hajoavat kantapään alta, sitten pottuvarpaan päältä ja lopuksi päkiänkin kohdalla on ammottava reikä. Uhmasin kohtaloani ja tein hänelle (taas kerran) uudet huopatossut.

Tossut on neulottu Novitan turkoosista ja vihreästä Huopasesta. Koska en löytänyt meileistä valmista ohjetta, sävelsin oman saumattoman tossuohjeen. Mielestäni on hyvä jos pesukonehuovutetuissa neuleissa ei ole saumoja, koska saumat helposti "leikkaavat kiinni" huovutuksessa ja muodostavat epämukavia möhkyröitä.

Tilasin tossuihin Englannista nahkaiset kiinniommeltavat pohjat joiden toivon pidentävän tossujen elinikää. Pohjien pitäisi tulla postissa ensi viikolla. Voin raportoida pohjien kiinnityksestä kunhan ne saapuvat.

Kaisan saumattomat huopatossut

Valmiin tossun pituus on noin 25 cm, eli se sopii 40-42 kokoiseen jalkaan. Voit helposti muuttaa tossun kokoa lyhentämällä tai pidentämällä kärjen pituutta. Tossu kutistuu noin 40 % huovutuksessa.

Tarvitset:
135 grammaa Novitan Huopanen-lankaa kahdessa eri värissä (eli noin 70 g molempia)
8 mm sukkapuikot sekä pyöröpuikon (kaapelin pituudella ei ole väliä)
Pätkän jotain jämälankaa
Virkkuukoukun

Ohje:
Virkkaa jämälangasta 5 ketjusilmukan ketju. Poimi ketjun pohjapuolen nypyistä varsinaisen työlangan avulla sukkapuikolle 3 silmukkaa. Neulo 6 kerrosta aina oikein poimituilla kolmella silmukalla. Ota toinen sukkapuikko ja poimi kappaleen sivureunasta 3 silmukkaa puikolle. Pura virkattu aloitusketju ja poimi kolmannelle sukkapuikolle vapautuvat 3 silmukkaa. Lopuksi poimi kappaleen viimeisestä vapaasta reunasta 3 silmukkaa neljännelle sukkapuikolle. Nyt sinulla on 12 silmukkaa neljällä sukkapuikolla. Paksulla langalla ja puikoilla tuo silmukoiden poimiminen ei ole ihan helppoa, mutta kannattaa muistaa, että huovutus peittää mahdolliset epätasaisuudet.

Aloita neulomaan suljettuna neuleena. Ensimmäisellä kierroksella tuplaa silmukkamäärä niin että *neulot joka silmukan ensin etureunasta ja sitten takareunasta pudottamatta silmukkaa välillä puikolta* (=24 s). Neulo seuraavalla kierroksella kaikki silmukat oikein. Toista lisäyskierros ** (=48 s).

Jatka suljetun neuleen neulomista kunnes työn pituus on 23 cm. Vaihda lankaa aina 10 cm välein jos haluat kuvan mukaiset 6 cm leveät raidat. Lisää viimeisellä kierroksella kaksi silmukkaa (= 50 s).

Vaihda työhön pyöröpuikko ja rupea neulomaan tasona sileää neuletta. Neulo edes takaisin 20 cm, eli kunnes koko työn pituus on noin 43 cm. Neulo 25 silmukkaa sukkapuikolle ja siirrä loput 25 silmukkaa toiselle sukkapuikolle neulomatta. Silmukoi kantasauma umpeen.

Neulomalla silmukoinnista löytyy mainio ohje Tarjan blogista. Voit silmukoida sauman myös perinteisesti neulalla, mistä löytyy ohje Knittyn sivuilta.

Päättele langanpäät ja laita tossut pesukoneeseen 40 asteeseen. Jokainen pesukone huovuttaa eri tavalla, eli en mene takuuseen lopputuloksesta. Pesun jälkeen venytä tossu oikeisiin mittoihin ja anna kuivua.

Jos tossu on huovutuksen jälkeen liian suuri, laita se pesuun uudestaan. Jos tossu on liian pieni, voit vielä pelastaa tilanteen venyttämällä tossua voimakkaasti. Jos tossun suuaukosta tuli liian pieni, siihen voi leikata loven joka helpottaa tossun pukemista.

Kaisan rahkasuklaamuffinssit

2010-03-05T15:00:00.000+02:00

Sunnuntaina lounaan jälkeen rupesi tekemään mieli jotain hyvää ja itse leivottua. Kauppaan ei räntäsateessa huvittanut lähteä, eli keittiön kaappien sisältö sai kelvata raaka-ainelähteeksi. Koska mitään hyvää valmista ohjetta ei löytynyt, keksin itse oman reseptin.

Kaisan rahkasuklaamuffinssit

Ohjeella tulee 12 suurehkoa muffinssia, eli muffinssipellillinen.

Ainekset:
2 munaa
1,5 dl sokeria
1 prk (250 g ) maitorahkaa
100 g margariinia
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
100 g (tummaa)suklaata

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään.
Rouhi suklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi. Sekaan saa jäädä isompia sattumia.
Sekoita rahka, margariini, kuivat aineet ja lopuksi suklaa varovasti taikinan sekaan.
Jaa taikina tasaisesti muffinssivuoan koloihin. Myös paperiset amerikanmuffinivuoat käyvät hyvin.

Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Pinkki tupsupipo

2010-02-28T13:41:00.002+02:00

Sisko halusi pinkin pipon jossa on tupsu.

Pipon malli on Käänteinen verkkolehti Ullasta. Lankana on pinkki Nalle-lanka jota kului 92 grammaa. Neuloin suoraa joustinta 23 senttiä ennen kavennusten aloitusta, että pipoon tulisi pitkästi lämmittävää kääntövaraa. Pipo on neulottu 2,5 mm sukkapuikoilla ja on kireydeltään juuri sopiva, eli ei purista mutta istuu päähän napakasti. Jostain syystä en saanut ohjeen mukaisia kolmen silmukan kavennuksia onnistumaan nätisti, mutta eipä se haittaa käytössä. Piposta tuli juuri sellainen kuin ajattelin ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Tuohon ohjeeseen täytyy varmasti vielä palata uudemman kerran.

Jämälangoista

2010-02-26T15:30:00.000+02:00

Olen kerännyt kaikenlaisia jämälankanöttösiä muovipussiin jo monen vuoden ajan. Jokin aika sitten rupesin katselemaan pussukkaa "sillä silmällä" joskos sieltä löytyisi jotain neulottavaa tai virkattavaa.

Ensin virkkailin vanhoista Lét Lopi -jämistä mukinalusia. Virkkasin isolla koukulla kahdeksan kierrosta rinkiä ja laitoin valmiit aluset pesukoneeseen missä ne huovuttuivat. Tykkään kovasti!

Jämälankainnostus vain kasvoi kun sain JUJU:n kuukaudenkirjan, Sanna Vatasen Neulo. Virkkaa. Kirjo. Jämälangasta! Rupesin kovalla tohinalla virkkaamaan tossuja "jättilangasta", eli yhdistelemällä erilaisia ja eri värisiä lankoja yhteen. Kuvittelin, että tossuista tulisi automaattisesti ihanan värikkään ja iloisen näköiset, kuten kirjan jämälankatyöt ovat. Mutta ei se ihan niin mennyt.

Mies kommentoi, että tossut muistuttavat väriltään "virtahevon oksennusta" ja olen aika samaa mieltä. Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että myös jämälankatöissä kannattaa käyttää hetki värien sommitteluun.

Auringonpaistesukat

2010-02-21T15:13:00.004+02:00

Tilasin Cookie A.:n sukkakirjan Sock Innovation (joka muuten näyttäisi olevan alennuksessa Bookdepositoryssä) jo aikoja sitten, lähinnä sen suuren hypen takia jonka kyseinen kirja maailman sukanneulojissa aiheutti. Kirjan ohjeet näyttivät ensi vilkaisulla hyvin monimutkaisilta ja vaikeilta, minkä takia en heti innostunut kirjasta mitään neulomaan. Muutama viikko sitten otin pitkälle junamatkalle mukaan kyseisen kirjan, kerän keltaista Austermann Step -lankaa ja 2,5 mm sukkapuikot. Eilen mäkihyppykisan aikaan lopputulos oli valmis.

Sukkien malli on nimeltään Sunshine, mikä sopii hyvin keltaisille sukille. Sukan päällä kulkevassa helpossa kiemurakuviossa on hassusti yhdistetty palmikkoa ja pitsiä. Ihmettelin aluksi sukan varren suurta silmukkamäärää (80 s), mutta kannatti luottaa Cookien ammattitaitoon. Sukat istuvat aivan täydellisesti, ainakin minun tiukalla käsialallani neulottuna. Lankaa sukkiin kului 65 grammaa.

En vielä tiedä, pidänkö sukat itselläni vai annanko jollekin lahjaksi. Seuraavaksi haluaisin tehdä tuosta kirjasta Lindsay-sukat, jos vain löytäisin samanlaista kullanhohtoista sukkalankaa kuin kirjan kuvassa. Jos joku tietää, millä merkillä olisi vastaavaa tarjolla, niin kertokaa ihmeessä.

Noro-Baktus

2010-02-13T14:27:00.004+02:00

Viime vuoden suosituin muotineule, Baktus, on ollut jo pitkään neulomislistallani. Lankakin on ollut varattuna huiviin jo puoli vuotta. Tammikuun lopussa inspiraatio lopulta iski ja huivi valmistui viikossa.

Lankana on Noro Silk Garden Sock ja puikkoina 4 mm pyöröpuikot 60 cm kaapelilla. Silk Garden Sock on koostumukseltaan ja väreiltään yksi maailman ihanimmista langoista, mutta tämä yksittäinen kerä oli joku maanantaikappale, koska kerällä oli kolme solmua jotka sotkivat värien järjestystä ja kiristivät neulojan hermoja. Keittiövaa'an avulla sain käytettyä 100 gramman kerän ihan loppuun. Huivilla on leveyttä 130 cm ja korkeutta 30 cm.

Huivista tuli juuri sopivan kokoinen kaulaliinaksi. Kun ilmat lämpenevät, huiville tulee varmasti paljon käyttöä. Ja noista väreistä ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle.

Miesten raidalliset villasukat

2010-01-24T14:20:00.003+02:00

Tänä vuonna vain yksi suunniteltu joululahja jäi jälkitoimituslahjaksi. Nimittäin miesten raidalliset villasukat.

Lankana on Schoppel Wollen Admiral R Druck -niminen sukkalanka (75% villaa, 25% polyamidia). Sukat on neulottu 2,5 mm puikoilla 72 silmukalla. Kantapää on ranskalainen ja joustinneule jatkuu jalkapöydän päälle. Kärjessä on nauhakavennus joka on lopuksi silmukoitu yhteen neulomalla. Mielestäni lanka raidoittuu kauniisti, eikä yleisilme ole liian räikeä koska värit sopivat hyvin yhteen.

Terveisiä Costa Ricasta!

2010-01-17T12:07:00.006+02:00

En ole ehtinyt vastailemaan kommentteihin (kiitos niistä!) tai kommentoimaan muihin blogeihin, koska seikkailimme miehen kanssa reilu kolme viikkoa ympäri Costa Ricaa. Costa Rica on todellinen luontomatkailijan paratiisi, jossa on pinta-alaan suhteutettuna eniten eläinlajeja maailmassa. 23% maan pinta-alasta on suojeltua aluetta, mikä on myös maailman korkein luku.

Näimme matkalla esimerkiksi mölyapinoita, valkonaamaisia kapusiiniapinoita, hämähäkkiapinoita, laiskiaisia, agouteja, coateja, pesukarhuja, liskoja, lintuja, sammakoita, kaiken kokoisia hämähäkkejä, delfiinejä ja monia muita. Uimme vesiputouksessa, kraatterijärvessä, Tyynessä valtameressä ja Karibianmeressä.

Matka oli upea elämys. Vaikka omatoiminen reppureissu eksoottiseen kohteeseen maailman toiselle puolelle vaatii jonkin verran vaivannäköä ja hiukan rohkeutta, kannattaa ehdottomasti lähteä.

Raitasukat

2009-12-24T20:00:00.001+02:00

Sisko sai joululahjaksi perinteiset villasukat.

Sukat on neulottu Austermann Step -sukkalangasta jossa on aloe veraa ja jojoba-öljyä. En ole ennen neulonut Steppiä, mutta pidin langan pehmeydestä kovasti. Sain langan Moda-lehden tilauksen kylkiäisenä. Kerällä lanka näytti tosi kummallisen väriseltä, mutta neulottuna se on kaunis yhdistelmä erilaisia harmaan ja vaaleanpunaisen sävyjä. Tavoilleni uskollisena en taaskaan tehnyt sukista samanlaisia, vaan raidat vaihtuvat eri kohdissa. Lankaa kului 61 grammaa. Sukat on neulottu 64 silmukalla 2,5 mm sukkapuikoilla niin että joustinneule jatkuu jalkaterän päälle. Yksinkertaista ja toimivaa.

Rauhallista joulua kaikille ja onnellista uutta vuotta 2010!

Synttärilahjoja, osa 2

2009-12-20T12:00:00.001+02:00

Sisko toivoi lahjaksi harmaita tuplalapasia joissa on tasku matkakortille. Minä tein työtä käskettyä.

Lapaset on neulottu Subway Mittens -ohjeella 2007 syksyn IK:sta. Päälilapaset ovat Laurilan tilan villalankaa ja ne on neulottu 4,5 mm puikoilla. Irralliset aluslapaset ovat Gjestal Spinnerin Jannea ja ne on neulottu 3,5 mm puikoilla. Taskun kokoa joutui muokkaamaan vähän suuremmaksi että matkakortti mahtuu sisään. Pidän lapasista kovasti. Ne ovat lämpimät ja istuvat käteen todella hyvin. Toivottavasti siskokin pitää uusista lapasistaan.

Synttärilahjoja, osa 1

2009-12-13T21:31:00.005+02:00

Ihan kuin joululahjoissa ei olisi jo tarpeeksi keksimistä, sekä siskolla ja veljellä (kaksoset) että miehellä on synttärit joulun lähipäivinä. Koska inhoan kaupoissa ravaamista yli kaiken, olen taas kerran yrittänyt tehdä itse mahdollisimman suuren osan lahjuksista.

Veli saa tänä vuonna synttärilahjaksi pipon. Ohje on Jared Floodin Turn a Square.

Pipo on neulottu Sandnes Garnin tummanruskeasta Smartista ja Twilleysin punertavasta Freedom Spiritistä. Aluksi neuloin pipon muuten ohjeen mukaan, mutta tein suorasta osuudesta puoli tuumaa (eli reilun sentin) pidemmän. Piposta tuli liian lyhyt eikä se ylettänyt kunnolla korville. Kieriskeltyäni hetken itsesäälissä, poimin aloitusreunasta silmukoita ja neuloin lisää reunusta niin kauan kuin ruskeaa lankaa riitti. Piposta tuli näin paljon lämpimämpi kun korvien päällä on kaksinkertaisesti neulosta.

Toivottavasti veli tykkää pipostaan. Ja jos ei tykkää, niin onneksi aina voi neuloa uuden.

Pitsikämmekkäät

2009-11-28T14:51:00.004+02:00

Raha-huivista jäi vielä paljon keltaista Kamena-lankaa jäljelle. Neuloin langasta pitsiset kämmekkäät Dropsin ohjeella.

Kämmekkäät on neulottu L/XL-koon silmukkamäärällä ja 3 mm puikoilla. Lankaa kului 30 grammaa. Kämmekkäät ovat mukavan kevyet ja pitsiset, mutta kuitenkin lämpimät. Päätyvät joulupukin konttiin. Olen ihan lirissä, kun olen neulonut joululahjoja pitkin syksyä, mutta nyt en osaa päättää kenelle annan minkäkin neuleen. Onko muilla sama ongelma?

Normaalisti en esittele täällä lankaostoksiani, mutta nyt on pakko vähän elvistellä kun osuin Wollmeisen verkkokauppaan juuri oikealla hetkellä.

Raha-huivi

2009-11-20T10:00:00.000+02:00

Olen jo pitkään haaveillut neulovani Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia -kirjasta jonkin ihanan pitsishaalin. Päätin kuitenkin aloittaa helpommasta ja yksinkertaisemmasta päästä ja valitsin ensimmäiseksi malliksi Raha-huivin.

Huivi on neulottu Tekstiiliteollisuuden Kamena-langasta (100% kampavillaa) 3,5 mm puikoilla. Huivilla on pituutta 135 cm, leveyttä 13 cm ja painoa vaivaiset 33 grammaa. Se sopii erinomaisesti sisäkäyttöön esimerkiksi kylmään toimistoon. Luulisin huivin toimivan myös keväällä ja syksyllä kun paksummat huivit tuntuvat jo liian kuumilta.

Huivin aloituksessa opin uuden tavan luoda silmukat. Tavasta käytetään kirjassa nimitystä "knitted method" ja sitä ilmeisesti käytetään Virossa paljon. Silmukoiden luominen oli helppoa ja reunasta tuli siisti. Kamenasta en ole aikaisemmin neulonut mitään, mutta pidin langasta kovasti. Sellainen konstailematon peruslanka joka neuloutuu ja pingottuu hyvin. Huivin pingottamisessa olisi jonkinlaiset kaapelit toimineet paremmin kuin normaalit nuppineulat, koska vaikka hakkasin huivin reunaan koko rasiallisen nuppineuloja, jäi reuna silti ihan nypyläiseksi.

Huivista ei valitettavasti ole kuvaa kaulassa, koska kuvaaja on muiden kunnon kansalaisten tavoin tähän aikaan arkipäivästä töissä. Minä ryntäsin sairasvuoteeltani heti parvekkeelle kuvaamaan kun aurinko suvaitsi monen päivän tauon jälkeen pilkahtaa sumun takaa.

Aurinkoiset huopalapaset

2009-11-17T09:57:00.006+02:00

Neuloin summamutikassa reilun kokoiset lapaset lankakaapissa kummitelleista Létt-Lopi-langoista ja heitin ne pesukoneeseen. Lopputulos oli niin ihana että kirjoitin ohjeen ylös että muutkin voivat tehdä yhtä täydellisen istuvat lapaset tuomaan vähän väriä tähän synkeään syystalveen.

Koko: Naiselle. Malli on sen verran väljä että alle mahtuu ohuet sormikkaat.
Mitat: Pituus 24 cm, ympärysmitta sormien kohdalta 20 cm, peukalon juuressa 27 cm. Jos haluat suuremmat lapaset, kannattaa varata kolmas kerä lankaa.

Tarvitset:
- 100 grammaa Ístexin Létt-Lopi villalankaa.
- 4 mm sukkapuikot
- Pienen nöttösen Novitan 7 veljestä lankaa tai vastaavaa
- 3 mm virkkuukoukun
- Pesukoneen

Ohje:
Luo 48 silmukkaa 4 mm sukkapuikoille ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Neulo 15 krs 2o 2n joustinneuletta. Jatka 10 krs sileää neuletta. Aloita peukalokiila.

Oikea lapanen: Kiila tehdään ensimmäisen puikon alkuun. Neulo 2o, lisää yksi silmukka, neulo 2o, lisää yksi silmukka. Neulo loppu kerros oikein. Neulo seuraavalla kerroksella kaikki silmukat oikein. Toista nämä kaksi kerrosta yhteensä 7 kertaa niin että lisäysten välisten silmukoiden määrä kasvaa joka kerta kahdella. Eli seuraavalle kerroksella neulo 2o, lisää yksi silmukka, 4o, lisää yksi silmukka ja neulo loppu kerros oikein.

Vasen lapanen: Neulo kuten oikea lapanen, mutta tee kiila toisen puikon loppuun. Eli ensimmäisellä kerroksella neulo ensimmäinen puikko oikein ja toista puikkoa kunnes jäljellä on 4 silmukkaa. Tee lisäys, neulo 2o, tee lisäys ja neulo 2o.

Molemmat lapaset: Kun kiila on 14 krs korkea, neulo vielä 8 krs sileää neuletta. Siirrä kiilan 16 silmukkaa odottamaan peukalon neulomista langanpätkälle. Neulo sileää neuletta ja luo kiilan kohdalle 3 uutta silmukkaa. Neulo yhteensä 25 krs sileää neuletta. Sen jälkeen aloita kärkikavennukset. Kavenna yksi silmukka 1.puikon alussa, 2.puikon lopussa, 3.puikon alussa ja 4.puikon lopussa. Toista kavennukset joka toisella kerroksella 6 kertaa. Tämän jälkeen toista kavennukset joka kerroksella vielä 3 kertaa. Katkaise lanka ja vedä se loppujen silmukoiden läpi. Päättele langanpää.

Peukalo: Poimi kiilan 16 s ja luodut 3 s tasaisesti kolmelle sukkapuikolle (=19s). Jos peukalon juuresta näyttää tulevan reikäinen, voit poimia enemmän silmukoita ja kaventaa ylimääräiset pois ensimmäisellä kerroksella. Neulo 15 krs sileää neuletta. Sen jälkeen kavenna joka puikon lopussa yksi silmukka joka toinen kerros 5 kertaa. Katkaise lanka ja vedä se loppujen silmukoiden läpi. Päättele langanpää.

Laita lapaset pesukoneeseen muutaman pyyhkeen kanssa. Laita mukaan normaalia pyykinpesuainetta, mutta ei huuhteluainetta. Lue pakkausmerkinnät huolella, koska osa nestemäisistä pesuaineista ei sovi villalle. Minä pesin lapaset 40 asteen pesuohjelmalla 1300 1/min linkouksella.

Huomioithan että eri pesukoneet huovuttavat eri tavalla, eli huovutuksen lopputuloksesta ei ole mitään takeita. Jos lopputulos on liian pieni, yritä venyttää lapasia voimakkaasti, jos taas liian suuri, laita lapaset uudestaan pesukoneeseen.

Aurinkopyörylä: Tee normaalin vetolenkin sijaan kiristettävä aloituslenkki, että pyörylän keskelle ei jää reikää. Esimerkiksi tuolta löytyy kuvallinen ohje. Virkkaa lenkkiin 3 mm koukulla 6 ks. Kiristä lenkki, mutta ei liian kovaa, koska lanka katkeaa aika helposti (nimimerkillä "kokemusta omaava"). Virkkaa yksi ktjs ja virkkaa kaksi ks jokaiseen aloituskerroksen silmukkaan (=12 s). Tee ps ketjusilmukkaan että kerros sulkeutuu. Jatka samalla tavalla lisäämällä 6 silmukkaa joka kerroksella kunnes työssä on 30 silmukkaa. Sen jälkeen vaihda työhön kontrastivärinen lanka ja tee vielä yksi kerros samaan malliin (=36 s). Tee lenksut virkkaamalla 5 ktjs ja kiinnittämällä lenksu piilosilmukalla alempaan kerrokseen aina kahden silmukan välein. Päättele langanpäät ja ompele pyörylä kiinni huovutettuihin lapasiin pyörylän ulkoreunaa pitkin niin että lenksut jäävät irti.

Terveisiä Intiasta!

2009-11-15T12:14:00.006+02:00

Tulin eilen viikon työmatkalta Intiasta, Vadodarasta. Uskomaton maa. Todella hyvää ruokaa sekä ystävällisiä ja huumorintajuisia ihmisiä, mutta kääntöpuolena äärimmäistä köyhyyttä ja täysin kaoottinen liikenne. En ole ikinä pelännyt auton (tai kolmipyöräisen mopon) kyydissä niin paljon kuin tuolla. Laitan tuohon alle joitakin auton ikkunasta räpsimiäni kuvia.

Isänpäiväpipo

2009-11-08T14:13:00.004+02:00

Isä sai tänään lahjaksi uuden pipon.

Pipon malli on Jacques Cousteau -pipo ja se on neulottu Sandnes Uldvarefabrikin Peer Gynt nimisestä vintagevillalangasta. Lankaa kului aika tasan 100 grammaa kun neuloin 3 mm puikoilla. Piposta tuli tosi tiivis ja lämmin.