keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Ruutukämmekkäät

Siskoni pyysi ranteenlämmittimiä, koska diplomityöpaikan laboratorioissa ja tutkijankammioissa on kylmä. Kaivoin lankakätköistäni epäonnistuneista Päivyt-sormikkaista (toisesta tuli jättisuuri ja sen parista minipieni...) jääneet alpakat ja neuloin kämmekkäät.



Kämmekkäiden malli on Eunny Jangin Endpaper Mitts. Ne on neulottu 2,75 mm sukkapuikoilla Dropsin Alpaca-langasta. Kämmekkäät ovat minulle vähän pienet ja siksi sivusauma häröttää oudossa paikassa. Siskolla on onneksi pienemmät kädet kuin minulla.

Kirjoneuleen neulominen oli yllättävän helppoa. Aluksi kahden langan kanssa sählääminen oli hidasta ja tekniikkani olisi saanut kokeneemman kirjoneuleilijan kuolemaan naurusta. Lopuksi langat pysyivät jo mallikkaasti etusormen päällä sotkeutumatta toisiinsa ja jälkikin oli vähän tasaisempaa.

7 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Kyllä on nätit sormettomat, ei voi kuin ihailla kun toiset osaa tuon kuvioneuleen teon. :)

Virkattu lintu kirjoitti...

Hienot on!

Kyllä vaan nyt täytyy itsekin kirjoneuletta opetella :)

arleena kirjoitti...

Minä luin otsikon ensin Ruusukämmekkäät (blogilistalla) ja ajattelin ettäjotain eksoottista kasviaihetta on tulossa.

Eipä nyt tarvinnut pettyä pahastikkaan, jaksan ihmetellä miten olet oppinut noin taitavaksi kutojaksi. Ehkä se onkin ammattisi salaisuus. Tarkkaa työtä.

Kaisa kirjoitti...

Kiitos Heidi ja Paperisydän!

Neulomusten suhteen yksi tärkeimpiä periaatteitani on aina ollut "tekemällä oppii". Välillä menee pieleen ja hetkellisesti se ketuttaa, mutta silloinkin oppii yleensä enemmän kuin jos ei olisi yrittänyt ollenkaan :D

Kaisa kirjoitti...

Arleena, piti käydä googlella katsomassa miltä kämmekkäkasvit näyttävät :)

Pakko myöntää itsekin, että kun vertaa nykyisiä tuotoksia vaikka vuoden takaisiin, niin kehitystä on (onneksi) tapahtunut. Eniten siitä on kiittäminen istumalihaksia, mutta toki tarkkuuttakin tarvitaan.

Pakko kyllä myöntää että noihin kämmekkäisiin lipsahti yksi väärän värinen silmukka... :D

Anonyymi kirjoitti...

Oi, onpa kaunis väriyhdistelmä :) Endpaper mitts on sellainen malli, että siihen ei kyllästy. Näyttää aina yhtä nätiltä.

Endpaper mitts on kyllä siitä kiva malli, että kirjoneuleesta on helppo saada siistin näköistä, kun ei tule pitkiä langanjuoksuja ollenkaan. Mulle kun se langanjuoksujen sitominen (pyöräytän langan toisen langan ympäri) on se, joka hidastuttaa kirjoneuleen tekemistä oikein kunnolla ja tekee pinnasta helposti epäsiistin näköistä.

17 neliötä kirjoitti...

Katsoin kumpiakin ohjeita, vaikuttaa kivoilta. Olen pohtinut, että jospa rohkenisin testata kirjoneuletta, ja nuo ovat ainakin tosi kauniit!