Haluan antaa tämän tunnustuksen eteenpäin kaikille niille 80 blogille joita seuraan Google Readerissa. On ilahduttavaa nähdä, miten paljon luovuutta ja uusia ideoita tähän maahan mahtuu. Yritän parantaa tapani ja käydä kommentoimassa useammin.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Tunnustuksia
Sain kaimaltani Kaisan kutimet -blogista tunnustuksen.
Haluan antaa tämän tunnustuksen eteenpäin kaikille niille 80 blogille joita seuraan Google Readerissa. On ilahduttavaa nähdä, miten paljon luovuutta ja uusia ideoita tähän maahan mahtuu. Yritän parantaa tapani ja käydä kommentoimassa useammin.
Haluan antaa tämän tunnustuksen eteenpäin kaikille niille 80 blogille joita seuraan Google Readerissa. On ilahduttavaa nähdä, miten paljon luovuutta ja uusia ideoita tähän maahan mahtuu. Yritän parantaa tapani ja käydä kommentoimassa useammin.
Firestarter
Aloitin neulomaan firestarter-sukkia (.pdf) joskus viime kesänä. Ohje tuntui tosi hankalalta ja luetunymmärtäminen oli koetuksella moneen kertaan. Loppujen lopuksi toisen sukan kantapää meni plörinäksi ja sukantekeleet hautautuivat neulekoriin odottamaan parempia aikoja. Nämä ajat koittivat muutama viikko sitten kun kaivoin ne takaisin ihmisten ilmoille ja neuloin loppuun.
Toisen sukan kantapää jäi vieläkin ihan tötteröksi, eli sukka pitää purkaa ja neuloa uudestaan kantapäästä ylöspäin, kunhan vain inspiraatio iskee. Kantapäät on muutenkin tehty ohjeen vastaisesti. Sukkien rakenne on kyllä nerokkaan erilainen ja innovatiivinen, mutta joko ohje on kirjoitettu vaikeaselkoisesti tai minulla on käsityskyvyssä pahoja puutteita. Ohjeessa oli niin paljon tekstiä, että oleellisten asioiden löytäminen oli hyvin haastavaa. Myös jotkut tärkeät jutut oltiin selitetty käsittämättömän ympäripyöreästi ja moniselitteisesti. Toisaalta, ohje on ilmainen ja siksi siltä ei tietenkään voi vaatia samanlaista selkeyttä kuin kaupallisilta ohjeilta. Vielä jonakin päivänä aion kyllä palata tämän ohjeen pariin nyt kun tiedän, miten ohje toimii.
Sukat on neulottu ShibuiKnits Socks -langasta joka on ihana räiskyvän väristä merinovillaa. Värit läikittyivät varressa aika pahasti, mutta eipä se haittaa. Sukat on neulottu 2,5 mm ja 2,75 mm sukkapuikoilla ja lankaa kului himpun alle 100 grammaa.
Niin kuin kuvista näkyy, takatalvi iski tänne eteläisimpäänkin Suomeen. Aion kuitenkin aloittaa työmatkapyöräilykauden maanantaina vaikka taivaalta tulisi kissoja ja koiria! Varauduin jo pahimpaan ja kävin ostamassa vedenpitävät tuulihousut.
Toisen sukan kantapää jäi vieläkin ihan tötteröksi, eli sukka pitää purkaa ja neuloa uudestaan kantapäästä ylöspäin, kunhan vain inspiraatio iskee. Kantapäät on muutenkin tehty ohjeen vastaisesti. Sukkien rakenne on kyllä nerokkaan erilainen ja innovatiivinen, mutta joko ohje on kirjoitettu vaikeaselkoisesti tai minulla on käsityskyvyssä pahoja puutteita. Ohjeessa oli niin paljon tekstiä, että oleellisten asioiden löytäminen oli hyvin haastavaa. Myös jotkut tärkeät jutut oltiin selitetty käsittämättömän ympäripyöreästi ja moniselitteisesti. Toisaalta, ohje on ilmainen ja siksi siltä ei tietenkään voi vaatia samanlaista selkeyttä kuin kaupallisilta ohjeilta. Vielä jonakin päivänä aion kyllä palata tämän ohjeen pariin nyt kun tiedän, miten ohje toimii.
Sukat on neulottu ShibuiKnits Socks -langasta joka on ihana räiskyvän väristä merinovillaa. Värit läikittyivät varressa aika pahasti, mutta eipä se haittaa. Sukat on neulottu 2,5 mm ja 2,75 mm sukkapuikoilla ja lankaa kului himpun alle 100 grammaa.
Niin kuin kuvista näkyy, takatalvi iski tänne eteläisimpäänkin Suomeen. Aion kuitenkin aloittaa työmatkapyöräilykauden maanantaina vaikka taivaalta tulisi kissoja ja koiria! Varauduin jo pahimpaan ja kävin ostamassa vedenpitävät tuulihousut.
lauantai 14. maaliskuuta 2009
Huuhkajapaita
Olen jo pitkään harkinnut villapaidan neulomista, mutta vanhat karmeat kokemukset ja sopivan mallin puuttuminen ovat siirtäneet aloittamista aina vain eteenpäin. Jaanan pöllöpaita sai minut kuitenkin yrittämään, josko sittenkin osaisin tehdä sopivan paidan itselleni. Kävin hakemassa Menitasta kassillisen Sandnesgarnin Alfaa ja rupesin neulomaan.
Malli on Kate Daviesin Owls. Se on mielestäni nimetty virheellisesti, koska nuo elukat eivät ole pöllöjä vaan ilmiselviä huuhkajia.(Edit: Joo myönnetään, huuhkajatkin ovat pöllöjä.) Paita on kokoa XS ja lankaa kului vähän alle 450 grammaa. Paita on neulottu 7 mm pyöröpuikolla ja hihat saman koon sukkapuikoilla. Napit ostin Iso Roobertinkadun Nappitalosta ja niitä on 32 kappaletta.
Paita istuu todella hyvin päälle. Ohje on selkeä ja sitä oli helppo seurata. Neulomiseen kului noin pari viikkoa, eli tekemistä oli suurinpiirtein yhtä paljon kuin ohuessa villasukkaparissa. Ainoa ongelma on tuo lanka. Siitä irtoaa aivan järkyttävän paljon karvaa. Jos teillä on jotain vinkkejä kuinka tuosta karvaamisesta pääsee eroon niin kertokaa.
Paita on sen verran paksu ja kuuma, että sille ei välttämättä tule hirveän paljon käyttöä, mutta luulen että tärkeintä on että sain sen tehtyä. Itsetuntoni neulojana nousi huomattavasti ja luulisin että kynnys neuloa paitoja jatkossakin on nyt huomattavasti matalampi.
Malli on Kate Daviesin Owls. Se on mielestäni nimetty virheellisesti, koska nuo elukat eivät ole pöllöjä vaan ilmiselviä huuhkajia.(Edit: Joo myönnetään, huuhkajatkin ovat pöllöjä.) Paita on kokoa XS ja lankaa kului vähän alle 450 grammaa. Paita on neulottu 7 mm pyöröpuikolla ja hihat saman koon sukkapuikoilla. Napit ostin Iso Roobertinkadun Nappitalosta ja niitä on 32 kappaletta.
Paita istuu todella hyvin päälle. Ohje on selkeä ja sitä oli helppo seurata. Neulomiseen kului noin pari viikkoa, eli tekemistä oli suurinpiirtein yhtä paljon kuin ohuessa villasukkaparissa. Ainoa ongelma on tuo lanka. Siitä irtoaa aivan järkyttävän paljon karvaa. Jos teillä on jotain vinkkejä kuinka tuosta karvaamisesta pääsee eroon niin kertokaa.
Paita on sen verran paksu ja kuuma, että sille ei välttämättä tule hirveän paljon käyttöä, mutta luulen että tärkeintä on että sain sen tehtyä. Itsetuntoni neulojana nousi huomattavasti ja luulisin että kynnys neuloa paitoja jatkossakin on nyt huomattavasti matalampi.
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Maaliskuun kukkaloistoa
Meidän orkideoilla on ollut jo monen vuoden ajan hassu tapa aloittaa kukkiminen joulun tienoilla. Keltaisella orkidealla on jo neljäs kukinta menossa ja violetilla orkidealla kolmas.
Kun orkideoita on jaksanut hoitaa ja kastella silloin kun ne ovat vain rumia rankoja, saa kukinnasta nauttia monen kuukauden ajan. Molemmissa orkideoissa on vielä monta nuppua jäljellä, eli kukinta jatkuu vielä pitkään.
Myös tulppaanit ovat nyt parhaimmillaan.
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Noro-raitoja
Tilasin halvan punnan sokaisemana Pavi Yarnsilta neljä eri väristä kerää Noro Kureyon -lankaa. Lisäksi postiluukusta putkahti Tinttamarellilta tilaamani Knit Pro (eli entinen Knit Picks) -pyöröpuikkosetti jota piti päästä heti testaamaan.
Nappasin huivin speksit Anu Harkin Sikuri-huivista joka julkaistiin marras-joulukuun Suuri Käsityölehdessä. Nostin joka kerroksen ensimmäisen silmukan neulomatta että reunasta tuli siisti. Lankaa jäi neljästä kerästä jäljelle kaksi puolikasta kerää. Knit pro -setistäni valitsin työhön 5,5 mm puikonpäät.
Huivin värit ovat mielestäni todella upeat. Noro-langat ovat todellakin maineensa (ja hintansa) arvoisia. Oli jännittävää odottaa mikä väriyhdistelmä tulee puikoille seuraavaksi. Tekisi mieli ostaa tuota lankaa vielä kaksi kerää lisää ja tehdä toinen samanlainen huivi.
Nappasin huivin speksit Anu Harkin Sikuri-huivista joka julkaistiin marras-joulukuun Suuri Käsityölehdessä. Nostin joka kerroksen ensimmäisen silmukan neulomatta että reunasta tuli siisti. Lankaa jäi neljästä kerästä jäljelle kaksi puolikasta kerää. Knit pro -setistäni valitsin työhön 5,5 mm puikonpäät.
Huivin värit ovat mielestäni todella upeat. Noro-langat ovat todellakin maineensa (ja hintansa) arvoisia. Oli jännittävää odottaa mikä väriyhdistelmä tulee puikoille seuraavaksi. Tekisi mieli ostaa tuota lankaa vielä kaksi kerää lisää ja tehdä toinen samanlainen huivi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
