lauantai 15. tammikuuta 2011

Kiepsahdus





11 kommenttia:

helena kirjoitti...

Siitä se lähtee :)

Kaisa kirjoitti...

Totta! Vauvan eilinen ensimmäinen kiepsahdus taisi olla puhdas vahinko, mutta tänään lapsi näytti niin keskittyneeltä (kieli keskellä suuta, kuten kuvasta näkyy :)), että jotain suunnitelmallisuutta taisi takana olla.

Pampuliina kirjoitti...

Ihana ja kohta pieni pyörähtelee ympäri kuin hyrrä :)

arleena kirjoitti...

Noinko nopeasti se aika onkin mennyt. Nyt jo käännytään.

Sude kirjoitti...

Voi pientä söpöliiniä. Kiepsahdus...yksi askel elämässä eteenpäin.

Riikka kirjoitti...

Ihana =)

Riikka kirjoitti...

Ihana kiepsahtaja! :)

Anonyymi kirjoitti...

Mikä yllätys täältä löytyikään... En ollut lukenut blogiasi puoleen vuoteen ja nyt täällä olikin ilmestynyt vauva perheeseen. Onnea oikein paljon!

Nolottaa suunnattomasti etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, vaikka silloin vuosi(?) sitten annoit sähköpostiosoitteesi.

Toista vuotta asun nyt täällä sun vanhassa kotikaupungissa, jopa lähellä vanhempiasi (jos ne asuvat vielä samassa paikassa kuin lukioaikana). Töissä käyn tuossa lähikoululla, mutta viikonlopuiksi reissailen miehen luo... Tarkoitus olisi päästä taas saman katon alle, jos vain töitä löytyisi samalta paikkakunnalta.

Mukavaa vauva-aikaa teille!

-Minna

Maiju kirjoitti...

Hupsista! Taisi olla jotain mielenkiintoista katsottavaa olan takana kun noin kiepsahtaa :)! Meillä meni piiiitkään, ennen kuin tyttö kääntyi tarkoituksella selälleen. Selältä mahalleenkin kääntyi varmaan kuukauden päivät ennen kuin hoksasi jujun myös toisin päin :) Nykyään sitten onkin jo ihan erilaiset liikeharjoitukset meneillään ja kopsahduksetkin tapahtuvat korkeammalta.. välillä äitin päätä huimaa.

Kaisa kirjoitti...

Pampuliina, Arleena, Sude ja Riikat, kiitos kommenteista!

Minna, mukava kuulla sinusta. Laita vaikka sähköpostia niin voidaan vaihtaa tarkemmin kuulumisia! :)

Maiju, lapset oppivat asiat niin eri tavalla ja ihan omassa järjestyksessään. Sitten kun tyttö lähtee liikkeelle, tätä aikaa varmaankin muistelee kaiholla kun voi luottaa, että lapsi ei pääsee tekemään mitään töllöntöitä vaikka ei ole koko ajan vahtimassa :)

Hanna Riikka kirjoitti...

Ihana kiepsahdus :) Blogissani on sinulle tunnustus.