sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Marjastushattu

Mari Savion ja Kati Rapian Surrur - Tee oma marimekkosi, on ehkä paras inspiraatiokirja ikinä. Marimekon suunnittelijoiden kodit ovat ihanan vinksahtaneita ja ideat juuri sopivan kahjoja ohjatakseen lukijan ajatukset pois totutuilta poluilta. Etenkin Erja Hirven hauskat ja toteutuskelpoiset ideat jaksavat ihastuttaa vielä sadannellakin lukukerralla. Päätin toteuttaa hänen suunnittelemansa huivilippiksen, vaikka en ymmärtänyt ohjeesta yhtään mitään eivätkä kirjan kuvatkaan antaneet paljon lisäselvyyttä huivin rakenteesta. Kankaiksi valitsin Ikean puuvillakankaiden jämät joista sain juuri leikattua kaksi lakkia. Ohjeessa ei mainittu, pitääkö saumanvarat lisätä kaavaan vai ei, joten tein toisen saumanvaroilla ja toisen ilman. Molempiin lippoihin lisäsin saumanvarat, koska muuten niistä olisi tullut liian pienet.

Vaikka olen muinoin räpeltänyt 3D-suunnitteluohjelmia TKK:n tietokoneluokissa tunnin jos toisenkin, tuon lakin rakenne ylitti hahmotuskykyni ihan totaalisesti. "Ompelun" aikana käytin varmaankin enemmän aikaa purkamiseen kuin ompeluun, mutta lopulta sain oikeat sivut yhteen ja lakit valmistuivat. Alareunan huolitteluun ei oltu otettu ohjeessa kantaa, joten käytin valmista kanttinauhaa. Lippojen sisällä on paksua askarteluhuopaa. Ilman saumanvaroja ommeltu hattu istuu minun päähäni sopivan napakasti ja saumanvarojen kanssa tehty yksilö on rennompi lätsä.

Lippiksistä tuli mainiot marjastushatut! Nyt eivät hirvikärpäset ja paarmat hätyyttele.

3 kommenttia:

Neili kirjoitti...

Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta...

Emma kirjoitti...

Kivat lätsät! Ja ai että miten mahtavat raidat edellisessä postauksessa :)

Kaisa kirjoitti...

Kiitos Neili! Omituisesta rakenteestaan huolimatta tuo on oikein toimiva hattumalli.

Kiitos Emma!