Jos joku sukkamalli ansaitsee klassikon arvonimen, se on Cookie A:n Monkey. Ohje on julkaistu Knitty-verkkolehden 2006 talvinumerossa sekä Knit.Sock.Love -kirjassa ja Ravelrystä löytyy huimat 17096 toteutusta kyseisestä mallista.
Tummansininen Opal-sukkalanka, jota jäi Pauliesta sopiva jämäkerä, ja 2,25 mm puikot siivittivät minut suorastaan euforiseen sukanneulontakokemukseen. Malli toimii täydellisesti ja kuvion oppii nopeasti ulkoa. Valmiit sukat istuvat jalkaan kuin unelma. Suosittelen!
Juniori sai kahdet kesähousut Ottobre 3/2013 -lehden Summer Sea -kaavalla.
Mustavalkoinen neulos on tilattu Metsolalta ja harmaaraidallinen trikoo on Nanson kakkoslaatua.
Malli on ihan kiva, joskin aika samantyylinen kuin Acrobatics-housut (Ottobre 1/2011) joita olen ommellut jo useammat. Vaippa mahtuu hyvin ja lahkeet saa tarvittaessa vedettyä polviin jolloin housuista tulee shortsit. 74 cm koko on ihan sopiva parin viikon päästä puolivuotiaalle. Harmaissa housuissa ompelin resorit kaksinkertaisena koska resorikangas oli niin ohutta, mutta mustissa tein ohjeen mukaan vain taitteet resorin reunoihin koska kangas oli paksumpaa. Jos haluaa pidentää housujen käyttöikää tai käyttäjä on tosi hoikka, tähän malliin olisi helppo lisätä joko kiristysnauha tai säädettävä kuminauha vyötärölle ja pidentää lahkeensuun resoreita.
Suuri Käsityö -lehdessä 3/2013 oli kaavat Marimekon Tuula Pöyhösen suunnittelemiin kasseihin jotka näyttivät hihattomalta, lyhythihaiselta ja pitkähihaiselta paidalta. Pitkähihainen kassi näytti niin hauskalta, että halusin ommella itselleni sellaisen. Kankaaksi valitsin Ikean palalaarista alle neljällä eurolla ostamani metrin pätkän paksua kuviollista puuvillakangasta.
Kassissa ei ole vuorta ja ohjeessa saumanvarat oltiin peitetty kanttinauhalla. Koska minulla oli vain vähän mustaa nauhaa, ompelin sisäpuoleltakin siistin näköiset pussisaumat ja tikkasin ne sivulle. Vain suuaukon reunan kanttasin mustalla kanttinauhalla. Jouduin tekemään pohjaan ylimääräisen sauman, koska halusin että kankaan kuviot ovat molemmilla puolilla oikein päin.
Kassista tuli paljon suurempi kuin olin ajatellut, mutta sitten tajusin, että se olikin juuri sopiva tuplarattaiden työntöaisaan. Tuonne mahtuu ihan koko elämä ja tavarat on paljon helpompi kaivaa esille kuin vaunujen alakorista. Kassia on ahkerasti testattu alennusmyynneissä ja en ymmärrä miten olen aikaisemmin selvinnyt ilman tuollaista. Minulle tulee tuosta kassista ihan mieleen Elodie Detailsin StrollerShopper joka on tosi saman näköinen, eli jos et jaksa ruveta ompelemaan niin kaupastakin saa (ja vielä alennuksella!).
Esikoinen tarvitsi muskarin kevätkonserttiin valkoisen mekon. Aloitin mekon tekemisen tapani mukaan hyvissä ajoin (edellisenä iltana...), mutta onneksi kaikki sujui hyvin ja mekko valmistui ajallaan.
Mekon kaava on Mekkotehdas-kirjan Orelma-mekko. Muutin mallia niin, että laitoin kaula-aukkoon kuminauhan. Alkuperäisessä mallissa kaulus olisi rypytetty ja kantattu ja takareunaan olisi tehty halkio pukemista varten, mutta se tuntui aikatauluun nähden turhan työläältä. Kangas on Eurokankaan kaunista brodeerattua puuvillakangasta.
Lapsi pitää mekosta niin paljon että ei kuvausten jälkeen olisi millään halunnut riisua sitä. Väljä mekko on kesähelteillä ihanan vilpoinen ja kevyt vaate. Mekko on identtinen molemmilta puolilta ja kuminauhan ansiosta se on todella helppo pukea päälle jopa ilman apua.
Ihastuin Isabell Kraemerin Paulie-neuletakkiin heti ensinäkemältä. Se on ohut, raidallinen, yksinkertainen ja takki, eli täytti kaikki lempivaatteen kriteerit.
Takki on neulottu ohjeen mukaisesti Schoeller+Stahl Fortissima Alpaka -langasta (50% merinovillaa, 25% nylonia ja 25% alpakkaa). Monet alpakkalangat kutittavat minua kamalasti, mutta tämä lanka on niin pehmeää että pystyn pitämään sitä paljasta ihoa vasten. Raidat ovat Opalin ohutta sukkalankaa. Harmaata lankaa kului S-kokoon vähän yli kaksi kerää ja sinistä alle puoli kerää. Aloitin neulomisen loppukesästä ja joskus syksyllä tajusin että minulla oli 65 langanpäätä pääteltävänä, mikä johti neuleen hyllyttämiseen. Neuloin välissä joululahjoja ja lasten neuleita ja lopulta pääsiäisen korvilla sain kaivettua takin esiin ja neulottua loppuun. Helmiäisnapit tilasin Dropsin valikoimasta.
Takki on muuten aivan ihana, mutta rinnan ja hartioiden kohdalta se vähän kiristää ja ylin nappi ei siksi meinaa pysyä kiinni. Onneksi tuo ongelma (toivottavasti) katoaa kunhan tuo perheen pienin siirtyy kiinteämpään ruokavalioon. Etureunan icord-viimeistely on mainio uusi tuttavuus. Se näyttää siistiltä ja estää ainaoikein-reunusta lörpättämästä.
Inhoan käyttää paksuja ja kuumia villaneuleita ja tämä takki on juuri sopivan ohut ympärivuotiseen käyttöön. Innostuin tästä neuleesta niin paljon, että puikoilla on jo uusi neuletakki Wollmeisen langasta. Sitä saatte vielä hetken odottaa, koska olen vyötärökavennuksissa menossa, mutta eiköhän sekin valmistu aikanaan.
