Raitasukat

Tarvitsin junamatkalle jotain helppoa ja nopeaa neulottavaa. Nappasin mukaan kolme Nalle-kerän jämää sekä kolmen millin sukkapuikot ja neuloin raitasukat.



Sukissa toistuu aina yksi oranssi ja yksi pinkki rivi peräkkäin. Siitä muodostuu jännä efekti. Yhdessä valossa sukat näyttävät oransseilta ja toisessa taas pinkeiltä. Vastaavan efektin voisi saada aikaan esimerkiksi vihreällä ja turkoosilla raidoittaen. Varren lyhyt resori, kiilakantapää ja samalla tekniikalla tehty kärki on neulottu tummanruskealla kontrastivärillä. Kärjen sauman jätin sukan päälle ja silmukoin sen kyökkipistoilla Tarjan tyyliin. Sukat on neulottu 56 silmukalla ja lankaa kului yhteensä noin 65 grammaa.



Aluksi noita kerrosten vaihtumiskohtia oli tosi hankala saada siisteiksi. Jippona on kiertää kerät aina langanvaihtokohdassa samaan suuntaan toistensa ympäri jolloin saumasta tulee siisti eikä siihen jää reikiä. Lankaa ei myöskään saa kiristää liian tiukalle.

Pidän sukista kovasti, koska ne ovat vähän erilaiset mitä olen ennen tehnyt. Pienellä ja helpolla tavalla yksinkertaisista perussukista tuleekin jotain erityistä. Istuvuus ei ole maailman paras, mutta eiköhän nuo jollekin kelpaa. Ainakin joulupukille.

Kapalo

Ensimmäiseksi haastavammaksi ompelutyöksi valitsin kapalon Lotta Jansdotterin Simple Sewing for Baby -kirjasta.



Tuossa on ideana se, että useimmat vauvat rauhoittuvat ja nukkuvat paremmin kun ne kääritään jonkinlaiseen tiukkaan pakettiin. En osaa sanoa, miten tuo toimii käytännössä, mutta kohtahan sitä pääsee testaamaan.



Ulkokangas on Myllymuksujen pallotrikoota ja sisävuori samasta kaupasta tilattua babyfleeceä.

Ompeluprojektin vaikein osa oli ehdottomasti kappaleiden leikkaaminen, koska lattialla konttaaminen tämän mahan kanssa ei todellakaan ole enää helppoa. Pussin "kainaloista" ei tullut ihan kirjan kuvan mukaiset, mutta toimii ne noinkin. Kokonaisuutena olen työhön oikein tyytyväinen. Pussi on kuvassa vähän ruttuinen, koska meidän silitysrauta lopetti yhteistyönsä ja päätti ruveta irrottamaan mustaa pinnoitettaan kesken silittämisen...

Arvonta on ratkennut

Onnellinen voittaja on Pirre. Onnea!

Kiitos kaikille osallistujille! Mukavaa, että joukossa oli paljon uusiakin kommentoijia sekä blogeja joihin en ole vielä tutustunut.

Satunnaisia asioita

Sain Miia-Rebekalta tunnustuksen. Kiitos!



En tällä kertaa jaa tunnustusta kenellekään eteenpäin, mutta poimin rusinat pullasta ja kerron hieman satunnaisia asioita itsestäni, kuten tunnustukseen liittyvä haaste kuului.

1. Minulla on nuha. En ole normaalisti ikinä sairaana (paitsi aina maratonin jälkeen), mutta nyt töiden loppumisen myötä sain jostain ikävän nuhan.

2. Pidän eläinten katselemisesta. En ole mikään lemmikki-ihminen, mutta voisin loputtomasti katsella erilaisten villien eläinten puuhastelua. Oravat, hyönteiset, linnut, hiiret, kaikki käy. Luultavasti yksi syy miksi nautin niin paljon sademetsämatkailusta on se, että sademetsät suorastaan kuhisevat kaikenlaisia eläimiä jos vain malttaa katsoa rauhassa.



3. Meillä ei ole tällä hetkellä sohvaa eikä televisiota. Myimme muuton myötä vanhan sohvan pois ja annoimme telkkarin pikkuveljelle. Uudet ovat jo tilauksessa, mutta toimitusajat ovat yllättävän pitkiä, esimerkiksi sohvalla 6-8 viikkoa.

4. Rakastan kirkkaita värejä. Vaikka pukeudun yleensä mustaan ja harmaaseen, oikeasti pidän oranssista, keltaisesta, pinkistä, vihreästä, turkoosista ja muista kirkkaista ja raikkaista väreistä.

5. Minulla on uusi kännykkä. Koska äitiysloman myötä jouduin luopumaan firman liittymästä, otin uuden liittymän mukana myös uuden luurin. Se on Samsung Galaxy S ja se on ihana. Akku vain kuluu aika nopeasti, etenkin jos roikkuu paljon netissä.

6. Tilasin tänään Ottobre design -lehden. Nyt ei edes kaavojen ja ohjeiden puute voi tulla uuden ompeluharrastukseni esteeksi. Vastapainoksi peruin Modan jonka mallit eivät ole enää aikoihin puhutelleet.

7. Minulla on matkakuume. Suunnittelen jatkuvasti erilaisia kaukomatkoja, vaikka todennäköisesti me ei olla muutamaan vuoteen lähdössä yhtään mihinkään tuon perheenlisäyksen takia (enkä nyt puhu ompelukoneesta...). Tällä hetkellä suosikkihaaveilukohteeni on Indonesian Bali sekä tietysti luontomatkailijan ikuinen haavekohde Afrikka.

Ensilumi

Syksyn ensimmäinen räntäsade tuli ja meni niin nopeasti, että piti kiirehtiä ehtiäkseen tallentamaan sen kameralle. Tässä muutama kuva meidän pieneltä pihaltamme. On tosi ihanaa kun vuosien kerrostaloasumisen jälkeen on vihdoinkin oma pieni maapläntti.

Naapurin omenapuun omput tippuvat meidän puolellemme mistä linnut ja oravat käyvät niitä syömässä.


Koko kesän kukkinut ja jo kuolleeksi luultu pelargonia rupesi kukkimaan uudelleen muutama viikko sitten.


Koristekaalista ja kallunoista koottu kukka-asetelma kestää hyvin kylmiäkin ilmoja.

Arvonta!

Minulla on erinäisten tapahtumien seurauksena (joihin liittyy yksi harva pää ja hyvin paljon hajamielisyyttä...) kaksi kappaletta uusinta Interweave Knits -lehden uutukaista Weekend -erikoisnumeroa. Koska en tarvitse molempia, haluaisin arpoa toisen lehdistä jollekin teistä ihanista ihmisistä jotka käytte kommentoimassa blogissani.



Numerossa on 22 neuleohjetta jotka on luokiteltu vuodenaikojen mukaan. Mukana on naisten neuleiden lisäksi myös miesten ja lasten neuleita. Kuvat kaikista neuleista löytyvät lehden nettisivuilta. Lehti on englanninkielinen, mutta lopussa on selitetty kaikki lehdessä käytetyt lyhenteet ja neuletekniikat kuvien kera.

Arvontaan voit osallistua lähettämällä kommentin tähän postaukseen. Voit ansaita toisen arvontalipun jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Muista tällöin mainita siitä kommentissasi. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 17.10. klo 18 googlen satunnaislukugeneraattorilla.

Virkattu pikkupeitto

Tilasin kesälomaa varten Tapiolta 15 eri väristä kerää Drops Muskat -puuvillalankaa. Se osoittautui viisaaksi valinnaksi, koska helteiden takia villalangat olisivat voineet jäädä neulomatta.



Virkkasin langoista pienen peiton vauvalle Attic24 blogin hexagon-ohjeella. Peitolla on mittaa 60 x 80 senttiä. Lankaa kului vähän vajaa 450 grammaa. Peitossa on 50 kokonaista kuusikulmiota ja kahdeksan puolikasta. Aluksi suunnittelin virkkaavani peittoon jonkinlaisen reunuksen, mutta voi olla että se jää tekemättä, koska ainakaan vielä ei ole inspiraatio iskenyt.



En sommitellut palojen värejä mitenkään ennalta, vaan sekoittelin värejä täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä. Virkkasin palat valmiiksi, mutta purin viimeiset kerrokset pois ennen kuin virkkasin peiton kasaan. Tästä aiheutui vähän ylimääräistä työtä, mutta ainakin sain siistit saumat ja pystyin olemaan varma langan riittävyydestä. Koska peitto on puuvillaa, se ei ole erityisen lämmin, mutta luulisin että se toimii esimerkiksi vauvan köllöttelyalustana. Luin jostain, että vauvat pitävät kirkkaista väreistä ja tuossa peitossa niitä ainakin riittää.

Uusi perheenjäsen

Sain elokuussa mieheltä syntymäpäivälahjaksi lahjakortin ompelukoneen ostoa varten. Olen jo pitkään haaveillut ompelukoneesta, mutta vanhassa asunnossa ei olisi ollut tilaa ommella tai säilyttää konetta. Nyt uuden asunnon myötä, kun neliöt melkein tuplaantuivat, pystyn vihdoinkin toteuttamaan visioni työpisteestä jossa ompelukone saa olla koko ajan esillä ja kaikkille tarvikkeille on tarpeeksi varastointitilaa.

Wanhan sataman käsityömessuilla osuin Erkin Sauma & Tikin myyntipisteelle, josta lähdin onnellisena uuden Berninan omistajana. Sain koneen hyvään messuhintaan ja kaupan päälle 20 rullaa laadukasta ompelulankaa. Koneen malli on Activa 210 ja se on juuri sellainen laadukas peruskone josta haaveilinkin. Koneen sisukset ovat täyttä terästä, tehoa riittää paksummankin kankaan ompeluun ja valikoista löytyvät kaikki tarpeelliset ompeleet ilman mitään turhia härpätyksiä.



En ole ommellut mitään sitten yläasteen käsityötuntien, joista on aikaa jo yli kymmenen vuotta, joten tunnelma oli jännittynyt kun kaivoin koneen ensimmäisen kerran paketista. Yllättäen tietyt perusjutut, kuten lankojen laittaminen koneeseen, olivat jääneet jonnekin tuonne selkäytimeen muistiin ja sujuivat tosi helposti ilman ohjeitakin. Koneen selkeä ja hyvin kuvitettu ohjekirja on myös aivan mainio apu ongelmatilanteissa.

Aloitin ompelukokeiluni Lotta Jansdotterin mainion kirjan Simple Sewing for Baby avulla. Ostin Ikeasta keltaraidallista paksua puuvillaa ja ompelin siitä kirjan ohjeilla vauvalle kirahvilelun ja imetystyynyn, josta vielä puuttuu sisukset. En tiedä oliko kyseessä aloittelijan tuuri, mutta molemmat onnistuivat aivan mainiosti. Etenkin siihen imetystyynyyn, jota voi myöhemmin käyttää myös vauvan istumatukena, olen tyytyväinen, koska olen nähnyt kaupoissa vain rumia ja kalliita tyynyjä.



Koska nälkä tunnetusti kasvaa syödessä, tilasin seuraavaksi Myllymuksuilta joustofroteeta, trikoota, fleeceä ja resoria. Tapiolan Eurokankaasta hain perustarvikkeita, kuten kaavapaperia, silitettävää tukikangasta ja lisää ompelulankaa. Jos että kuule ompeluistani enää mitään, olen todennäköisesti epäonnistunut surkeasti ja tuhonnut metritolkulla ihania kankaita...

Echo Flower Shawl

Tädillä oli viime viikonloppuna 60-vuotissyntymäpäivät. Hän toivoi pitsihuivia lahjaksi.



Huivin malli on Echo Flower Shawl (ohje pdf-tiedostona). Huivi on neulottu pinkistä Opal-sukkalangasta, paitsi päättelykierros jonka jouduin neulomaan suurinpiirtein saman sävyisestä alpakasta, koska lanka loppui. Langanmenekki oli siis päättelykierroksen verran yli 100 grammaa. Huivin tarkkaa kokoa en muistanut mitata. Se ei ole mikään hurjan suuri, vaan sopiva hartia- tai kaulahuiviksi.



Huivista tuli mielestäni todella kaunis. Mallineule on melko helppo ja huivi oli nopea neuloa. Huivin saaja näytti myös selvästi pitävän uudesta huivistaan, mikä on tietysti tärkeintä.

Vaikka en ole remontin ja muuttosählingin takia ehtinyt postaamaan niin usein kuin haluaisin, olen koko ajan neulonut ahkerasti. Lupaan kuitenkin parantaa tapani ja postailla useammin, koska vaikka remontti ei ole vielä ihan valmis (juu, ne lattialistat...), ylihuomenna alkava äitiysloma moninkertaistaa käsitöihin ja muuhun kivaan käytettävissä olevan vapaa-ajan määrän hetkellisesti. Suunnitelmissa on ottaa seuraavista viikoista kaikki ilo irti, koska vähän pelkään että marraskuun puolivälin jälkeen oma aika tulee olemaan kortilla kun perheen uusi tulokas toivottavasti putkahtaa maailmaan.