Viikonloppuna valmistuivat (taas) uudet sukat. Näiden sukkien esikuvana toimivat Pricilla's Dream Socksit Favorite socks kirjasta. Lankana on SandnesGarnin Sisu oranssina ja ruskeana. Sukat on neulottu 2,5 ja 2,25 mm sukkapuikoilla.
Näissä sukissa tutustuin ensimmäistä kertaa kiilakantapäähän. Myös sukkien varvasosa tehtiin kiilana ihan samalla tavalla kuin kantapää, ja syntynyt sauma ommeltiin kiinni. Sukat istuvat hyvin jalkaan ja ovat mukavan napakat. Sisu oli vähän turhan löyhäkierteistä ja halkeilevaa minun makuuni, mutta hintaansa (4 €/100g) nähden ihan kelpoa.
Loppuun laitan vielä kuvan korvakoruista jotka voitin Huopatossun arvonnassa. Lisäksi paketissa oli itse tehty kissakortti, suklaata ja salmiakkia. Kiitos paljon!
keskiviikko 26. maaliskuuta 2008
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Sukasta asiaa
Kuten joku on ehkä huomannut, olen viimeaikoina hurahtanut aika pahasti sukkien neulomiseen. Tänä vuonna on valmistunut jo neljät sukat sekä yhdet tossut ja viidennetkin sukat ovat jo kohta valmiit. Ajattelinkin nyt pohtia syvällisemmin sukkien neulontaa Neulontain haasteen innoittamana.
Pidän eniten ohuista sukkalangoista ja pienistä 2-2,5 mm puikoista. Vaikka 2 mm puikoilla sukka edistyy aika hitaasti, tulee lopputuloksesta ihanan jämäkkään ja tasaista ja sukat eivät lörpsähdä käytössä. Yleensä neulontainnostus alkaa joko kauniista mallista tai langasta. Tärkeintä on että lanka ja malli sopivat hyvin yhteen. Erilaisia sukkatekniikoita en ole vielä kamalan paljon kokeillut, lähinnä kantapäitä ja kärkiä, mutta suunnitelmissa olisi kokeilla kärjestä aloitettavaa sukkaa ja pyöröpuikoilla sukkailua. Uusin ihastukseni on tiimalasikantapää joka istuu jalkaan aivan täydellisesti ja ärsyttäviä kiilakavennuksia ei tarvita ollenkaan. Paras niksi minkä olen viimeaikoina oppinut on, että kun kahdelle puikolle tehdyt aloitussilmukat yhdistää pyöröksi, kannattaa ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikkaa vaihtaa pujottamalla ensimmäinen silmukka viimeisen läpi. Tällöin yläreunaan ei jää "pykälää" yhdistämiskohtaan vaan reunasta tulee ihan tasainen.
Viime aikoina minua ovat inspiroineet kaikenlaiset palmikot ja reiättömät pintakuviot. Myös polvisukkien tekeminen houkuttaa. Sukissa pitää aina olla joku toistuva "juju" joka pitää mielenkiinnon yllä, kuten raita tai pintakuvio. Toisen sukat syndroomasta olen päässyt yli niin, että luon seuraavan sukat silmukat ja neulon pari riviä heti kun olen saanut edellisen sukan valmiiksi.
Suurin osa tekemistäni sukista on päätynyt pikkusiskoni käyttöön, koska hän käyttää villasukkia kengissä suurimman osan vuodesta. On tosi mukava nähdä että vaivalla väännetyt sukat päätyvät oikeasti jalkaan eikä vain kaapinpohjalle.
Ukkini oli talvisin kova sukankutoja ennen kuin sairaus vei neulomisen muistista. Joka talvi valmistui jätesäkillinen eri kokoisia ja värisiä sukkia ystäville ja sukulaisille jaettavaksi. Hän neuloi aina samanlaisia varresta raidallisia sukkia seitsemästä veljeksestä ohuilla puikoilla. Hänen tekemänsä sukat istuvat jalkaan aivan täydellisesti, enkä ole vielä koskaan onnistunut tekemään seiskaveikasta yhtä hyvin istuvia perussukkia. Viime viikonloppuna tutkiskelin hänen tekemiään sukkia ja niiden rakennetta ja suunnitelmissa on kirjoittaa ohje ylös että perinne ei katoa.
Pidän eniten ohuista sukkalangoista ja pienistä 2-2,5 mm puikoista. Vaikka 2 mm puikoilla sukka edistyy aika hitaasti, tulee lopputuloksesta ihanan jämäkkään ja tasaista ja sukat eivät lörpsähdä käytössä. Yleensä neulontainnostus alkaa joko kauniista mallista tai langasta. Tärkeintä on että lanka ja malli sopivat hyvin yhteen. Erilaisia sukkatekniikoita en ole vielä kamalan paljon kokeillut, lähinnä kantapäitä ja kärkiä, mutta suunnitelmissa olisi kokeilla kärjestä aloitettavaa sukkaa ja pyöröpuikoilla sukkailua. Uusin ihastukseni on tiimalasikantapää joka istuu jalkaan aivan täydellisesti ja ärsyttäviä kiilakavennuksia ei tarvita ollenkaan. Paras niksi minkä olen viimeaikoina oppinut on, että kun kahdelle puikolle tehdyt aloitussilmukat yhdistää pyöröksi, kannattaa ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikkaa vaihtaa pujottamalla ensimmäinen silmukka viimeisen läpi. Tällöin yläreunaan ei jää "pykälää" yhdistämiskohtaan vaan reunasta tulee ihan tasainen.
Viime aikoina minua ovat inspiroineet kaikenlaiset palmikot ja reiättömät pintakuviot. Myös polvisukkien tekeminen houkuttaa. Sukissa pitää aina olla joku toistuva "juju" joka pitää mielenkiinnon yllä, kuten raita tai pintakuvio. Toisen sukat syndroomasta olen päässyt yli niin, että luon seuraavan sukat silmukat ja neulon pari riviä heti kun olen saanut edellisen sukan valmiiksi.
Suurin osa tekemistäni sukista on päätynyt pikkusiskoni käyttöön, koska hän käyttää villasukkia kengissä suurimman osan vuodesta. On tosi mukava nähdä että vaivalla väännetyt sukat päätyvät oikeasti jalkaan eikä vain kaapinpohjalle.
Ukkini oli talvisin kova sukankutoja ennen kuin sairaus vei neulomisen muistista. Joka talvi valmistui jätesäkillinen eri kokoisia ja värisiä sukkia ystäville ja sukulaisille jaettavaksi. Hän neuloi aina samanlaisia varresta raidallisia sukkia seitsemästä veljeksestä ohuilla puikoilla. Hänen tekemänsä sukat istuvat jalkaan aivan täydellisesti, enkä ole vielä koskaan onnistunut tekemään seiskaveikasta yhtä hyvin istuvia perussukkia. Viime viikonloppuna tutkiskelin hänen tekemiään sukkia ja niiden rakennetta ja suunnitelmissa on kirjoittaa ohje ylös että perinne ei katoa.
tiistai 11. maaliskuuta 2008
Myssy
Automatkalla Espoo-Kokkola-Ruka valmistui myssykkä Jatan Mario-myssyn ohjeella
Lankana on Novitan Isoveli luonnonvalkoisena ja Kid Mohair kirkkaanvalkoisena, mikä sai aikaan läikikkään pinnan. Myssyn alaosa (~10 cm) on neulottu 4 mm sukkapuikoilla ja loppuosa 5 mm pyöröillä, eli pipo on tosi lämmin ja tuulenpitävä korvien kohdalta. Tein myssyn kokonaan ohjeen mukaan ja siitä tuli juuri sopivan kokoinen.
Ohje oli niin kiva että pitää varmaan neuloa vielä toinen, Espoon "talveen" paremmin sopiva, versio ohuemmasta langasta.
Lankana on Novitan Isoveli luonnonvalkoisena ja Kid Mohair kirkkaanvalkoisena, mikä sai aikaan läikikkään pinnan. Myssyn alaosa (~10 cm) on neulottu 4 mm sukkapuikoilla ja loppuosa 5 mm pyöröillä, eli pipo on tosi lämmin ja tuulenpitävä korvien kohdalta. Tein myssyn kokonaan ohjeen mukaan ja siitä tuli juuri sopivan kokoinen.
Ohje oli niin kiva että pitää varmaan neuloa vielä toinen, Espoon "talveen" paremmin sopiva, versio ohuemmasta langasta.
Cable Rib Socks
Äsken valmistuivat Cable Rib Sockit Favorite Socks kirjasta, tai ainakin melkein... Minun versiossani palmikonkierrot ovat vain viisi kerrosta korkeita kun oikeasti niiden pitäisi olla kymmenen kerrosta.
Lankana on Fortissima socka Schoeller & Stahlilta ja sukat on neulottu 2 mm sukkapuikoilla.
Tässä on vielä lähikuva.
Lankana on Fortissima socka Schoeller & Stahlilta ja sukat on neulottu 2 mm sukkapuikoilla.
Tässä on vielä lähikuva.
torstai 6. maaliskuuta 2008
Eläinrääkkäyslankaa
Eilen oli uutisissa juttua, miten merinovillaa tuottavilla lammastiloilla Australiassa lampailta leikataan ilman puudutusta ihoa irti että niille ei tulisi loisia (mulesing-menetelmä). Oli aika järkyttävän näköistä touhua. Tuli aika huono omatunto kun tuolta omasta lankajemmasta löytyy melkein kilo merinovillaa. Tietoa uutisesta löytyy maikkarin nettisivuilta.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2008
Paheiden pesässä
Kävin eilen Wanhassa satamassa Helsingin kädentaitomessuilla. Messusaaliina kannoin kotiin kaksi vyyhteä Shibuin merinosukkalankaa, Sisu-sukkalankaa lempiväreissä raitasukkia varten, korujentekotarvikkeita, liukuvärjätyn hahtuvakiekon ja punaisen pilkullisen pikkukukkaron.
Suurin osa noista korutarvikkeista tuossa kuvassa on vanhoja, eli ihan noin paljon en (onneksi) ehtinyt hamstrata. Tuo Clasun lokerorasia on kyllä aivan paras säilytyspaikka tuollaisille helposti hukkuville pikkuesineille.
Maanantaina haen postista Get knittedin paketin missä on välikokojen sukkapuikot (2,25 mm ja 2,75 mm) ja vain kaksi kerää lankaa. Sen jälkeen alkaa muutaman kuukauden langanostolakko, eli seuraavat kerät saa ostaa vasta toukokuun alussa.
Suurin osa noista korutarvikkeista tuossa kuvassa on vanhoja, eli ihan noin paljon en (onneksi) ehtinyt hamstrata. Tuo Clasun lokerorasia on kyllä aivan paras säilytyspaikka tuollaisille helposti hukkuville pikkuesineille.
Maanantaina haen postista Get knittedin paketin missä on välikokojen sukkapuikot (2,25 mm ja 2,75 mm) ja vain kaksi kerää lankaa. Sen jälkeen alkaa muutaman kuukauden langanostolakko, eli seuraavat kerät saa ostaa vasta toukokuun alussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)