sunnuntai 30. elokuuta 2009

Osa 3. Knitting Socks with Handpainted Yarn



Carol J. Sulcoskin kokoama Knitting Socks with Handpainted Yarn on vuonna 2008 julkaistu sukkakirja joka keskittyy kirjaviin sukkalankoihin sekä niille sopiviin ohjeisiin. Kirjassa on 21 erilaista sukkaohjetta joiden suunnittelijat vaihtelevat nimekkäistä konkareista, kuten Ann Budd, Véronik Avery ja Nancy Bush, uusiin tuttavuuksiin.

Kirja alkaa teoriaosuudella jossa kerrotaan lankojen värjäämisestä ja erityyppisistä kirjavista langoista. Kirjassa moniväriset langat on jaettu kolmeen kategoriaan. Nearly Solids tarkoittaa lankoja joissa on vain yhtä väriä jonka sävy vaihtelee. Wild Multis langoissa on monta eri väriä ja joskus villejäkin väriyhdistelmiä. Kolmas luokka, Muted Multis, koostuu langoista joissa on käytetty hillitysti muutamaa toisiinsa sopivaa sävyä. Teoriaosuudessa on myös pureuduttu värien lätäköitymisen syihin ja siihen kuinka epätoivotusta lätäköitymisestä pääsee eroon.

Kirjan sukkaohjeiden tiheydet vaihtelevat 28-36 s / 10 cm välillä. Puikkokoot vaihtelevat 2 millimetristä 2,75 millimetriin. Suurin osa sukista on neulottu perinteisesti varresta alaspäin, mutta sekaan mahtuu muutama erikoisempikin sukkakonstruktio. Esimerkiksi Split-Toe Sweethearts -sukissa on isovarpaalle oma lokeronsa. Kirjan parasta antia ovat mallit joissa on mielenkiintoisesti yhdistetty erilaisia kirjavia ja yksivärisiä lankoja keskenään. Monista muista sukkakirjoista poiketen, useissa kirjan ohjeista on jopa kolme eri kokoa. Useat mallit sopivat tyyliltään niin miesten kuin naistenkin sukkiin. Kirjan ohjeissa on merkintä, minkä tyyppisille kirjaville langoille ohje soveltuu parhaiten. Mittayksiköt ja puikkokoot löytyvät kirjasta myös eurooppalaisittain ymmärrettävässä muodossa ja monimutkaisimmat mallineuleet on esitetty kaavioina. Kirjan lopussa on lista kirjassa käytetyistä lyhenteistä sekä perinteinen pikaopastus neuletekniikoihin.


Vasemmasta yläkulmasta: Goldengrove Socks, Corrugated Stripe Socks, Spot Check Socks ja Staccato Socks.

Kirjan kuvat ovat mielestäni amatöörimäisen näköisiä. Mallin säärikarvojen sänki näkyy jopa kirjan kansikuvasta selvästi ja kuvien tarkennukset ja valotukset ovat miten sattuu. Myös osa kuvatuista sukista on rumasti neulottu. Esimerkiksi Corrugated Stripe Socks -sukkien kantapään alussa on molemmissa sukissa todella rumat reiät joita ei ole edes yritetty peitellä jälkikäteen. Huvitusta herätti myös Escher Socks -sukkien kuva jossa pääosaa esittää sukkien sijaan jonkun rakas kultainen noutaja.

Minun suosikkiohjeitani tästä kirjasta ovat Goldengrove Socks ja Spot Check Socks. Myös Staccato Socks on hyvä ohje, koska siinä on käytetty neljää eri väristä kirjavaa lankaa joista kolmea tarvitaan vain 55 m, eli keskiverto jämäkerän verran.

Kirjaa voi suositella kaikille sukanneulojille joiden lankavarastoista löytyy erilaisia kirjavia sukkalankakeriä ja jotka haluavat tehdä niistä muutakin kuin tavallisia perussukkia. Kirja sopii myös kirjavien sukkalankojen värjäämistä harrastaville neulojille sekä lätäköityviä sukkalankoja kammoaville. Monet kirjan ohjeista sopivat hyvin myös kokemattomammalle sukanneulojalle, koska kirjan mallineuleet ovat yksinkertaisia ja ohjeet selkeästi kirjoitettuja.

Oman kirjani hankin Book Depositorystä.

lauantai 29. elokuuta 2009

Ja sukat on sillä makkaralla...

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tilasin itselleni synttärilahjaksi ihanaa Noron Silk Garden Sock -lankaa, joka on 40% villaa, 25% silkkiä, 25% nailonia ja 10% kid mohairia. Neuloin S87 ja S245 sävyistä raidoittamalla itselleni puolipolvarisukat.



Aloitin varren 75 silmukalla ja kaventelin siitä tasaisesti 60 silmukkaan jolla neuloin sukan loppuun. Vaihdoin sukkapuikot nilkassa alun 2,75 millistä 2,5 milliin että massiivisille pohkeilleni jää vähän enemmän tilaa. Lankaa kului tasan 121 grammaa (ostin vihdoinkin Clasulta keittiövaa'an).



Taakse tein nurjilla silmukoilla sauman vanhanajan tyyliin. Mary Olkea lainaten:

"Esiäitimme siis tiesivät, että sukka on sekä mallikkaan näköinen että säären hoikkuutta tehostava, jos siinä keskellä takana kulkee hyvin näkyvä saumaa muistuttava kuvioraita."

Samassa vuonna 1948 alunperin julkaistussa kirjassa Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä Olki toteaa että:

"...uskomukset ja sadut kertovat haltijoilla ja kutoilevilla luonnonhengillä olevan väriltään epäpariset sukat...".



Lanka on todella ihanaa. Koostumus ja värit ovat taattua Noroa, mutta tämä versio ei ole yhtä karkeaa kuin Kureyon Sock. Sukat ovat tiiviit ja varmasti lämpimät talvella. Varsia voi pitää suorassa tai taittaa makkaralle nilkkaan.

lauantai 22. elokuuta 2009

Nilkkasukat

Ostin Kokkolasta Käsityöliike Katariinasta vyyhdin Arucania Ranco Solid -sukkalankaa. Lanka on vähän normaalia sukkalankaa paksumpaa (24 s /10 cm) ja se on värjätty käsityönä Chilessä. Langalle sopivaksi sukkamalliksi valitsin Ann Buddin suunnittelemat Lace-cuff Anklets -sukat Favorite Socks -kirjasta.



Sukkien rakenne on mielenkiintoinen. Ensin neulotaan pitsiä, sitten vaihdetaan suuntaa ja neulotaan saman verran joustinta joka jää pitsin alle. Lopuksi pitsineuleen reunaan vielä virkataan nypyjä. Neulomiseen käytin 3,25 mm, 3,0 mm ja 2,75 mm puikkoja. En ymmärtänyt ohjeen virkkausosiosta yhtään mitään ja siksi päädyin virkkaamaan reunuksen omasta päästäni kirjan kuvan mukaan.



Ranco Solid -lanka sekä näyttää että tuntuu upealta. Värin pienet vaihtelut tuovat neulepintaan mukavasti eloa, mikä sopii hyvin koska sukat ovat muuten malliltaan aika yksinkertaiset. Sukat valmistuivat todella nopeasti ja näyttävät mielestäni tosi söpöiltä. Sukkien lyhyet varret ovat kotikäytössä kätevät. Lopuksi laitan vielä tarkemman kuvan sukan varren rakenteesta.

lauantai 15. elokuuta 2009

Taikuutta

Olen jo pitkään ollut perumassa Novita-lehden tilausta, koska lehden mallit ja mitoitukset ovat perinteisesti olleet ihan eri kohderyhmälle kuin minulle. Erityisesti ärsytti se että mallit on lähes aina mitoitettu "suomalaiselle naiselle" (joka on todellisuudessa poliittisesti korrekti nimitys pulleille ihmisille) ja usein pienimmänkin koon ympärysmitta on yli 90 cm. Uusin Novita kuitenkin muutti mieleni. Lehdessä oli tosi paljon toteutuskelpoisia malleja, pieniä(kin) kokoja, kekseliäitä muotoja, vyötärömuotoiluja ja muuta mukavaa.

Ensimmäisenä puikoille pääsi malli numero 29, Taikabolero.



Bolero on neulottu Perusta tuliaisena saadusta ihanan pehmeästä ja lämpimästä Indiecita Baby Alpaca -langasta. Lankaa kului vähän yli 100 grammaa. Tiesittekö että baby alpakka -nimityksellä ei ole mitään tekemistä elukan iän kanssa vaan se on villaluokitus joka kuvaa kuidun hienoutta mikroneissa mitattuna? Tein boleron kokonaan ohjeen XS-koon mukaan 6 mm pyöröpuikolla. Ainoa poikkeus oli se, että pingotin kappaleen ohjeen mittoihin ennen hihojen neulomista. Ohjeen alussa luki virheellisesti että työssä käytettäisiin 1o1n joustinneuletta, vaikka kuvasta näkee ihan selvästi että joustinneuleen kuuluu olla 2o2n.

Boleron rakenne on hyvin mielenkiintoinen. Ensin neulotaan 10 cm joustinneuletta, sitten kavennetaan silmukoita ja neulotaan 50 cm pitsineuletta. Sitten taas lisätään silmukoita ja lopuksi neulotaan vielä 10 cm joustinneuletta. Kappale taitetaan kaksinkerroin ja taitteesta poimitaan silmukat joustinneulehihoja varten. Lopuksi ommellaan sivusaumat kiinni.



Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Bolero on kaunis ja istuu hyvin päälle. Lanka on niin laskeutuvaa, että boleroa ei oikein voi käyttää ilman kiinnitystä koska sivulärpäkkeet roikkuvat. En ole vielä päättänyt teenkö kiinnityksen hakasella vai napilla.

Lopuksi laitan vielä kuvan pingotusjärjestelyistä. Tuossa näkyy hyvin boleron rakenne. Hihojen paikat on merkitty vaaleanpunaisella langalla.

tiistai 11. elokuuta 2009

Hiilaritankkausta

Hiphei! Taas on se aika vuodesta kun vanhenen taas yhdellä vuodella. Ikää on jo sen verran paljon että poistin sen tuosta Bloggerin profiilista. Mieheltä sain synttärilahjaksi kovasti toivomani Finlaysonin Hemuli imuroi -lakanat. Itselleni tilasin "lahjaksi" kolme kerää Noro Silk Garden Sock -lankaa, joka on aivan taivaallisen ihanan tuntuista ja väristä.

Kuten otsikosta joku ehkä voi päätellä, olen lauantaina menossa taas Helsinki City Marathonille. Haluaisin haastaa kaikki blogin Töölö-Meilahti-Munkkiniemi-Otaniemi-Lauttasaari-Ruoholahti-Keskusta-akselilla sijaitsevat lukijat seuraamaan upeaa tapahtumaa ja kannustamaan juoksijat hienoihin suorituksiin. Startti on kello 15 ja tarkan reitin voi katsoa tapahtuman nettisivuilta.

Suurin kisajännitys näin ennen neljättä maratonia liittyy siihen, ehtiikö Saksasta tilaamani juoksuhame perille ennen lauantaita ja tilasinko oikean koon. :)

Aloitin maratonin hiilaritankkauksen leipomalla töihin synttärin kunniaksi pellillisen rahkamurupiirakkaa. Piirakka on tosi helppo ja nopea leipoa. Piirakka sai työkavereilta ylistäviä kommentteja ja pidin mausta kovasti itsekin.



Rahkamurupiirakka

Pohja:
8 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 rkl vaniljasokeria
250 g sulaa rasvaa
1 muna
2 dl piimää tai jogurttia

Rahkaseos (pinnalle):
1 purkki rahkaa
1 dl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeria
2 rkl sitruunamehua
(marjoja tai hedelmiä)


Sekoita kuivat aineet ja rasva murumaiseksi seokseksi. Ota muruseosta sivuun toiseen astiaan pari desiä. Sekoita lopun taikinan joukkoon muna ja piimä tai jogurtti(minä käytin banaanijogurttia). Levitä pohja korkeareunaiselle uunipellille.

Sekoita täytteen ainekset ja levitä täyte pohjan päälle. Täytteen päälle voit halutessasi laittaa marjoja tai hedelmiä (esim. raparperiä tai omenaa), mutta piirakka on hyvää ilmankin. Lopuksi ripottele muruseos tasaisesti piirakan pinnalle. Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia. Varo paistamasta liian pitkään että piirakka ei kuivu.

Reseptiä voi varioida monella tavalla. Äitini teki joskus ohjeella mustikkapiirakkaa laittamalla pohjaan mustikkajogurttia ja pinnalle mustikoita.

keskiviikko 5. elokuuta 2009

Gentleman's Socks with Lozenge Pattern

Isällä oli synttärit jokin aika sitten ja päätin tehdä hänelle villasukat synttärilahjaksi.



Malli on Gentleman's socks with lozenge pattern Nancy Bushin kirjasta Knitting vintage socks. Ne on neulottu 2 mm sukkapuikoilla. Minun käsialallani tiheydeksi tuli 39 s/10 cm, eli sukista tuli vähän pienemmät kuin ohjeessa, mutta sopivat 42-kokoiseen jalkaan. Sukat on neulottu Rosa Matildalta tilatusta Shoppel Wollen Admiral dégradé -langasta (75% villaa, 25% polyamidia).



Mielestäni lanka ja mallineule sopivat todella hyvin yhteen. Lanka on upean väristä ja miellyttävän tiukkakierteistä. Pidän myös sukkamallista vaikka neulominen oli aika työlästä kun silmukoita oli niin paljon. 2 mm puikoilla neulominen oli tosi rankkaa sormille.