Jokin aika sitten törmäsin kirpparilla nahkahameeseen, joka oli ihanan pehmeää ja laadukkaan tuntuista nahkaa. Mieleni sopukoista pongahti esiin kuva kierrätysnahasta itse ommellusta nahkalaukusta jonka olin nähnyt jossain. Innostuksissani ostin hameen (vaikka kymmenen euron hinta hieman kirpaisikin) ja ryntäsin kotiin etsimään ohjetta. Googlen avulla suunnistin lehtiarkistossani 2009 vuoden elokuun Suuri Käsityö -lehden luokse josta tuo mielessäni kummitellut kuva ja ohje lopulta löytyivät. Koska ostamani hame oltiin ommeltu paloista, en voinut hyödyntää ohjetta sellaisenaan vaan minun piti tehdä omat kaavat. Laukun lopullinen muoto selkiytyi, kun eräänä päivänä näin jollain tytöllä juuri sellaisen pienen nahkalaukun jonka itsekin halusin. Siinä oli soikea pohja ja suorat laidat ja remmi kiinnittyi laukkuun metallisilla soljilla. Leikkasin laukkupalat hameesta niin että hyödynsin mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, kuten sivusauman ja hameen teipatun alataitoksen.
Ennen kuin pääsin aloittamaan, piti nahan ompelua varten tehdä hieman lisähankintoja, nimittäin nahkaneula ja aputeippi. Nahkaneula on normaalia neulaa terävämpi ja teippiä taas tarvitaan korvaamaan nuppineulat nahkakappaleiden ja vetoketjun kiinnityksessä. Prismasta löysin laukkuun sopivan pituisen vetoketjun jossa on metalliset hampaat. Vuoren leikkasin Amy Butlerin pallokuvioisesta puuvillasta. Laukun sisälle lisäsin omat taskut lompakolle ja kännykälle.
Laukun vetoketju on ommeltu yläreunan taitoksen reunaan, jonka liimauksia revin varovasti vähän auki. Suuri Käsityön ohjeen mukaisesti vuori on ommeltu lopuksi käsin pienillä pistoilla kiinnin vetoketjun reunoihin. Hihnan materiaalia mietin pitkään. Lopuksi leikkasin nahasta 3 cm leveitä kaitaleita jotka ompelin yhteen ensin suoralla ompeleella ja sitten lopuksi vielä päälle siksakilla niin että sauma on litteä ja pitää varmasti. Sitten silitin hihnakappaleen takse hieman kapeamman soiron tukikangasta. Lopuksi taitoin remmin kolminkerroin ja ompelin sen kasaan kahdella pitkittäisellä ompeleella. En tiedä, kuinka kauan tuo kestää, mutta ainakin näyttää paremmalta kuin joku kangasremmi. Ennen kiinnitystä leikkasin remmin päistä lyhyet pätkät joista tein kiinnityslenkit laukkuun. Yhdistin laukun ja remmin ihan tavallisilla metallisilla avainrenkailla. Rakas ompelukoneeni, Bernina Activa 220, ompeli kiltisti pahimmillaan jopa kahdeksankertaista nahkaa nikottelematta ollenkaan. Tuntuu, että mitä paksumpaa materiaali tuolle koneelle antaa, sitä paremmin se ompelee.
Laukusta tuli juuri sellainen kuin halusin ja se on ollut jo kovassa käytössä. Paras opetus tässä tarinassa on se, mitä tahansa voi tehdä jos vain viitsii ja uskaltaa yrittää. Nahan ompelu osoittautui mielikuvieni vastaisesti ihan helpoksi hommaksi. Onneksi siitä nahkahameesta on vielä toinen puoli jäljellä ja viime viikkoisella kirpparireissulla löytyi uusi nahkahame, tällä kertaa maltillisella kahden euron hinnalla. Kannattaa muuten kirpparilla tutkia nahkavaatteiden pesulaput tarkkaan, että varmasti ostaa nahkaa eikä mitään muovista tekonahkaa.
Ensi kerralla lupaan postata jotain neuleisiin liittyvää. Pitäisi varmaan muuttaa blogin nimi, koska tämä on nykyään ihan jotain muuta kuin neuleblogi. Neulon kyllä ahkerasti joka ilta, mutta mitään ei tunnu ikinä valmistuvan.