Matkakuumetta

Meidän asunnossamme ei tänä vuonna ole joulunaika juurikaan näkynyt. Sen sijaan täällä on voinut kohdata tämmöisen näyn.



Huomenna vähän ennen puoltayötä lentokone starttaa kohti maailman toiseksi suurinta saarta, Borneota. Kiertelemme mieheni kanssa rinkka selässä Sabahin maakuntaa melkein kuukauden ajan. Tarkoituksena on nähdä paljon eläimiä, kuten orankeja ja nenäapinoita, ja upeaa luontoa. Ja tietysti välillä on mukavaa myös rentoutua Etelä-Kiinan meren rannalla.

Haluaisin toivottaa rauhallista Joulua sekä onnellista ja lankarikasta uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Viimeistä viedään

Viimeinen itseneulottu joululahja tänä jouluna:



Miesten perussukat Novitan Nallesta. Speksit: 3 mm sukkapuikot, 64 silmukkaa, joustinneule jatkuu jalkaterän päälle. Varteen kopioin kuvioraidan ukkini tekemistä villasukista, eli 2 krs vh, 2 krs th, 1 vh, 1 th, 1 vh, 1 th, 1 vh, 2 th, 2 vh (vh=vaaleanharmaa ja th=tummanharmaa).

Herkkukakku

Jos yllätysvieraat ilmoittavat tulostaan vasta viime hetkellä tai muuten vain tekee mieli jotain hyvää etkä jaksa lähteä kauppaan, tämä kakku ratkaisee pulman. Kakun ainekset löytyvät joka kodin ruokakaapista. Maku on ihanan mausteinen ja koostumus unelmaisen pehmeä ja muhkea. Kakun tekee noin 15-20 minuutissa (pois lukien paistoaika). Kakku mehevöityy säilytyksessä, eli sen voi hyvin valmistaa pari päivää etukäteen. Ohje on oma sovellukseni Sirpa Talkan Tee hyvä kakku -kirjan piimäkakkuohjeesta (loistokirja, suosittelen!).



Kaisan jogurttikakku

3 dl jogurttia (minä käytin banaanijogurttia, koska sitä sattui kaapissa olemaan)
200 g margariinisulaa
2 dl sokeria
1 dl siirappia
2 tl neilikkaa
2 tl inkivääriä
2 tl kaardemummaa
1 tl soodaa
6 dl vehnäjauhoja

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita (suureen) rengasvuokaan. Paista 175 asteessa tunnin ajan.

Kerttu

Tein kaksi vuotta sitten mummolle villasukat joululahjaksi. Nyt noihin sukkiin oli tullut reikä ja päätin tehdä mummolle uudet sukat täksi jouluksi. Malliksi valitsin mainion Kertun ja langaksi Novitan Seitsemän veljestä -sukkalangan lohenpunaisena. Sukat on neulottu 3,25 mm sukkapuikoilla, mutta puikot olisivat voineet (taas kerran) olla vähän paksummatkin.



Neuloin sukan takaosan 1o1n ribin oikeat silmukat kiertäen ja tein vahvistetun kantalapun. Kantapää on ranskalainen.



Vielä ehtii tehdä yhdet sukat pukinkonttiin, eli pitänee painua takaisin sohvalle neulomaan.

Embossed leaves socks

Embossed leaves -sukat Favorite socks -kirjasta ovat olleet jo pitkään neulomislistalla, mutta koostumukseltaan ja väriltään sopivaa sukkalankaa ei ole löytynyt. Syyskuisella Berliinin-matkalla törmäsin ihan sattumalta pieneen lankakauppaan josta ostin kaksi kerää Lana Grossan ihanaista joulunpunaista sukkalankaa. Langassa on 65% uutta villaa, 16% polyamidia, 15% silkkiä ja sokerina pohjalla 4% kashmiria, eli kashmirvuohen erittäin hienoa alusvillaa.



Sukat on neulottu 2,75 mm sukkapuikoilla ja lankaa kului noin 1,5 kerää. Sukat ovat ihanaisen pehmeät ja sopivat paremmin kotona hipsutteluun kuin kengän lämmikkeeksi, koska uskoisin niiden nyppääntyvän kovassa käytössä. Mallineule on todella kaunis ja näyttävä, mutta ei erityisen vaikea. Huomatkaa erikoiset hainevän muotoiset kärkikavennukset. Sukat päätyvät joulupukin konttiin kunhan vain keksin, kenelle ne sopivat parhaiten.

Kuten kuvasta näkyy, Espoossa tulee lunta! Saa nähdä koska päästään hiihtämään! Toinen asia minkä kuvasta voi ehkä huomata (tai sitten ei...) on, että meillä on uusi kamera.

Tunnustuksia

Sain 17 neliötä blogista tunnustuksen.



Haluaisin antaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:

17 neliötä - Kauniita kuvia ja mukavia juttuja. Kesän kertomukset Irlannista olivat ihania.

Kaisan kutimet - Hyväntuulisia kirjoituksia tuoreen vauvaperheen elämästä sekä tietenkin taidokkaita käsitöitä.

Arleenan sanomat - Yksi blogimaailman monipuolisimmista blogeista: sisustusta, puutarhanhoitoa, kukkia, taidetta, kauniita kuvia, pohdintaa yhteiskunnallisista aiheista ja kaikkea muuta. Lisäksi arleena kirjoittaa herkullista ruokablogia Kotona.

Kinuskikissa - Blogimaailman parhaat herkut ja leivontavinkit löytyvät ehdottomasti kinuskikissan blogista. Kaikki kokeilemani ohjeet ovat olleet toimivia, hyvin kuvitettuja ja loistavan makuisia.

Liivian talossa - Liivian kuvat ovat tunnelmallisia ja kauniita. Haluaisin vielä jonakin päivänä oppia vangitsemaan tunnelmia valokuviin edes puoliksi niin hyvin kuin Liivia.

Pieniä sieniä - Elisa tekee kauniita ja persoonallisia koruja. Inspiraatioblogi parhaimmillaan.

50 villapeikkoa - Villapeikon blogi on täynnä taidokkaita omia neulemalleja, kirkkaita värejä, kauniita kuvia ja hyvää mieltä.

Tiikeriankkatossut

Muistaako kukaan Janoschin Oi ihana Panama -kirjan ja siitä tehdyn piirretyn? Tein isäinpäivälahjaksi huopatossut joista tulee minulle mieleen se tiikeriankka jota Pikku Tiikeri veti perässään.



Tossut on neulottu Tuulintupa-blogin Létt-Lopi-tossujen ohjeella. Lankana on oranssi ja ruskea Létt-Lopi jota kului 50 grammaa molempia värejä. Tossut on neulottu 8 mm suorilla puikoilla ja ohjeesta poiketen koko tossu on tehty tasona koska en omista noin paksuja sukkapuikkoja. Lanka huovuttuu kauniisti, mutta huovutetusta pinnasta tulee tosi karvainen.

Nyt vetäydyn neulomaan sukkaa ja katsomaan eilistä Avaraa luontoa nauhalta. Tulin aamulla Tukholman-risteilyltä missä olimme jalkapallojoukkueen kanssa juhlistamassa voitokasta kauttamme. Hauskaa oli, mutta nyt vähän väsyttää kaiken sen riekkumisen ja pokaalista juotujen drinkkien jälkeen... :)

Joukkoliikennelapaset

Käytän talvisin paljon paikallisjunia ja busseja, koska pyöräily pakkasella ja jäisillä teillä ei houkuttele. Matkakorttia laukusta kaivaessa sormet meinaavat paleltua. Tähän ongelmaan ratkaisuksi neuloin itselleni talven 2007 Interweave knitsistä Subway mittensit, eli tuttavallisemmin joukkoliikennelapaset.



Lapaset on neulottu Laurilan tilan villalangasta. Lanka on ihanan rasvaista ja haisee lampaalle. Sadan gramman vyyhdestä jäi vielä pallero jäljelle. Lapaset on neulottu 3,5 mm ja 4 mm sukkapuikoilla. Ohjeen taskua joutui isontamaan, että pääkaupunkiseudun matkakortti mahtuu taskun sisälle.



Näitä kuvia ei ole otettu Espoossa, vaan Kokkolassa, missä satoi perjantaina lunta!

Kellojen siirto talviaikaan on vaikeuttanut tätä bloggausharrastusta. Nämäkin lapaset ovat olleet valmiina jo yli viikon, mutta iltaisin on niin pimeää että kuvien ottaminen on hankalaa.

Tanskalaiset sukat

Nancy Bushin Knitting on the Road -kirjasta olen aikaisemmin neulonut Friday Harbor -sukat. Lomalla puikoille pääsivät Denmark-sukat.



Mallineule on kaunis ja yksinkertainen. Minulle tulee siitä mieleen Kalevala korun Euran sydän -riipus ja mielestäni harmaa väri korostaa kalevalaista vaikutelmaa. Lanka on Novitan Nallea. Sukat on neulottu 2,5 mm sukkapuikoilla, mutta koska mallineule joustaa huonosti, 2,75 mm tai jopa 3 mm puikot olisivat olleet paremmat. Nyt sukat ovat vähän turhankin napakat ja jalkaan pukeminen on siksi aika vaivalloista.

Ja blogiarvonnan voittaja on...

Eija!! Onnea paljon!

Vihdoinkin minulla on myös valmis neulomus esiteltävänä. Palasin vuosipäivän kunniaksi blogin juurille ja neuloin pipan.



Malli on Jokon Lina-pipo. Pipo on neulottu Australiasta tuliaisina saadusta alpakkalangasta ja puikkoina käytin 4 mm sukkapuikkoja. Mallineule on todella kaunis ja näyttävä, mutta pipo on vähän kittana minun päähäni. Iso tukka vaatii ison pipon!

Synttärit ja siihen liittyvää arvontaa

Kiitos paljon kaikille hää- ja työpaikka- ja valmistumisonnitteluista!

Nyt on uutta juhlan aihetta, koska tasan vuosi sitten kirjoitin tähän blogiin ensimmäisen postauksen.

Paljon kehitystä on tapahtunut vuoden aikana, niin neulojana kuin bloggaajanakin. Aluksi kuvani olivat aivan kamalia. Nykyään sommittelu on hieman parantunut, mutta teknisessä laadussa olisi vielä hiomista (niin kuvaajan kuin kamerankin).

Vuosi sitten neulomistaitoni olivat melko alkeelliset. Palmikot ja pitsit olivat ihan tuntemattomia ja villasukan kantapäänkin onnistuin tekemään väärin ainakin kolmiin ensimmäisiin sukkiin. Aluksi lempitöitäni olivat pipot jotka neuloin mielellään paksusta langasta isoilla puikoilla. Käsialani oli niin löysää, että sain valita numeron verran ohjeen suositusta pienemmät puikot että tuotoksesta tuli edes melkein järkevän kokoinen.

Pipojen jälkeen tuli sukkakausi. Käsialani kiristyi aivan hurjan paljon kun rupesin neulomaan enemmän sukkia. Nykyään kiskon lankaa niin kovasti, että sukista tulee helposti liian tiukkoja. Uusin rakkaus neulerintamalla on pitsiset kolmiohuivit. Neulomani langat ovat ohentuneet ja langan määrä jemmapaikoissa on kasvanut vuoden aikana eksponentiaalisesti...

Olen neulonut elämäni aikana yhden neulepaidan sekä yhden neuletakin ja molemmat ovat olleet pahimman luokan katastrofeja. Tulevaisuudessa haluaisin oppia tekemään hyvin istuvia ja muutenkin järkevän näköisiä neulepaitoja ja neuletakkeja (vinkkejä hyvännäköisista, ohuista ja helpoista malleista otetaan mielellään vastaan!).

Haluaisin myös oppia olemaan luovuttamatta niin helposti neuletöiden kanssa. Nyt jätän liian helposti työn "jäähylle" heti kun ensimmäiset ongelmat ilmaantuvat ja sen takia pulmavaiheessa olevia neuleita kerääntyy neulekoppaani. Yritän aina vältellä purkamista kaikenlaisilla kepulikonsteilla ja itsepetoksella, mutta pitäisi varmaan oppia vetämään puikot pois työstä silloin kun sen aika on, eikä turhaan pitkittää kärsimystä.

Jos voisin toivoa jotain synttärilahjaa blogilleni niin toivoisin lisää neulomisaikaa ja parempia valokuvia. Tuo ensimmäinen toive toteutuu toivottavasti parin viikon päästä kun uuden työpaikan myötä minulle jää 1,5 tuntia lisää vapaa-aikaa joka ikinen päivä lyhemmän työajan ja -matkan takia.

Että tämä ei jäisi ihan jaarittelupostaukseksi, julistan ARVONNAN! Arvontaan voi osallistua kertomalla, mikä sinun suosikkikäsityösi. Eli kaikista niistä töistä mitä olet tehnyt omin käsin (neulonut, virkannut, nikkaroinut, kutonut, askarrellut...), mikä on kaikista onnistunein tai rakkain tai muilla perusteilla mitattuna tärkein. Arvonta järjestetään kaikkien vastaajien kesken sunnuntaina 5.10. kello 18. Palkinto voi olla joko lankaa tai jotain muuta, vähän voittajan mielenkiinnonkohteista riippuen.



Minun suosikkityöni on häihin tekemäni Minttumaari, koska se on mielestäni kaunis ja tottakai myös sen takia että sillä on tunnearvoa kun siitä tulee hääpäivä mieleen. Hyvänä kakkosena tulee Evening stockings for a young lady -sukat, koska niistä tuli tosi kauniit ja istuvat ja niiden neulominen oli todella mukavaa.

Ich bin ein Berliner

Terveisiä Berliinistä!

Paljon on tapahtunut sitten viimeisimmän blogikirjoituksen. Sain viimeisen harjoitustyön valmiiksi ajoissa ja valmistuin diplomi-insinööriksi viime maanantaina. Lisäksi kirjoitin työsopimuksen uuteen työpaikkaan jossa aloitan lokakuun puolessavälissä. Uusi työ on aika samanlaista kuin vanhakin (eli mukavaa ja mielenkiintoista), mutta parasta siinä on se, että työmatka lyhentyy kuudestakymmenestä kilometristä neljään kilometriin, eli voin vaihtaa auton polkupyörään.

Paras tapahtuma viime viikoina on ehdottomasti ollut se, että minusta tuli rouva ja miehestä tuli ukko kun menimme naimisiin toissa lauantaina.



Kuvassa näkyy hääpukuni joka on ommeltu pellavasta. Miehellä on liivi ja plastron samasta materiaalista. Puku on tilattu Morsiusgallerian kautta ja ommeltu Liettuassa.

Häiden jälkeisenä maanantaina lähdimme häämatkalle Berliiniin. Berliini on todella mukava kaupunki, täynnä tekemistä ja näkemistä. Kävelimme ainakin miljoona kilometriä ja maistelimme hyviä ruokia ja leivoksia (ja ehkä vähän olutta...). Kohteista minun suosikkejani olivat ehdottomasti tekniikan museo ja eläintarha. Yhteen lankakauppaankin törmäsin ihan vahingossa, mutta sieltä tarttui mukaan vain kaksi kerää kashmiria ja silkkiä sisältävää sukkalankaa (naurettavan halpaan hintaan).

Nyt pitäisi taas vaihteeksi totutella elämään tavallista arkea. Sen voisi aloittaa vaikka neulomalla hieman, koska sillä saralla viime viikkojen sado on yksi liian pieni villasukka.

Mustakantinen kirja

Muuttoliike on edelleen käynyt kuumana ja tänään meidän kirjahyllyymme muutti eräs mustakantinen kirja...



Huomatkaa miten antaumuksella Jänis (jolla ei vieläkään ole kunnollista nimeä) puolustaa tekijänsä anonymiteettiä.

Nyt enää pitää tehdä perjantaihin mennessä yksi jättiläismäinen harkkatyö niin sitten olen ihan oikeasti DI.

Jänis

Meille muutti eilen Labanin ja Nallun seuraksi Jänis. Nimeään se ei ole vielä kertonut, mutta eiköhän se kohta kerro kun paremmin tutustutaan.



Ohje on japanilaiselta käsityösivustolta josta Reunasilmukka-blogissa kerrottiin. Vaikka ohje on japaniksi, sen tulkinta on todella helppoa havainnollisten kuvien ja numeroiden avulla. Jänis on virkattu 5 mm koukulla kaksinkertaisesta Novitan Siljasta. Lankaa kului melkein 100 g.

Myssy

Neuloin myssykän työkaverin marraskuussa syntyvälle vauvalle.



Ohje on sama kuin viimeksi, mutta tällä kertaa neuloin 3,5 mm puikoilla ja keskimmäisen koon silmukkamäärällä, koska edellisestä myssystä tuli aika pieni. Jätin myös ohjeessa olevan etulipan kokonaan pois. Lanka on harmaata Nallea joka tuntuu olevan värjättyjä kaimojaan rouheampaa. Mallina toimii Laban.

Minttumaari

Aion rouviintua syyskuun puolessavälissä ja kuten kaikki tietävät, syyskuun säät voivat olla hyvin arvaamattomat (vaikka olenkin vakuuttunut, että silloin on hellettä). Koska hihattomassa hääpuvussa saattaa tulla kylmä siirtymätaipaleilla, neuloin huivin lämmittämään hartioita. Pukuni on ommeltu valkoisesta ja punaisesta pellavasta ja siksi huivin väriksi valikoitui punainen.



Kuvassa huivi näyttää aika oranssilta, mutta oikea väri on jossain kirkaanpunaisen ja tummanpunaisen välimaastossa. Huivin malli on Minttumaari 2/07 Ullasta. Malli on mukavan yksinkertainen mutta silti kaunis. Mallikuviota on helppo seurata eikä huivissa sen takia ole yhtään virheitä. Toistin kakkoskaaviota kaksitoista kertaa.



Huivi on neulottu miehen vanhempien Perusta tuomasta ihanaisen pehmeästä ja kiiltävästä baby alpakasta. Lankaa kului 4 mm pyöröpuikoilla neulottaessa noin 125 grammaa. Huivi on noin 130 cm leveä ja 75 cm korkea. Huivin neulominen oli tosi mukavaa ja se valmistui nopeasti.

Ei kahta ilman kolmatta

Maratoonarin urani sai taas eilen jatkoa kun juoksin yli 5000 muun "hullun" kanssa 42195 metriä pitkin sateisen Helsingin, ja vähän Espoonkin, katuja. Tuloksena oli taas kerran uusi komea ennätys. Matkaan kuului sopivasti tuskaa, kipua ja väsymystä, mutta tottakai hurjasti hyvää mieltä ja onnistumisen tunnetta.

Sain Arleenalta tunnustuksen.



Oion vähän tunnustuksen säännöissä ja annan sen takaisin Arleenalle sekä kaikille niille jotka käyvät blogissani kommentoimassa.

Ensi viikolla on toivottavasti tarjolla taas valmis neulomus.

Neljännesvuosisata

Täytin tänään neljännesvuosisadan ja sain ihania lahjoja. Mies oli ostanut pitkiä ruusuja ja tilannut (pienellä opastuksella...) Knit Picksin sukkapuikkosetin Get Knittediltä. Setissä on kaikki koot 2 mm ja 3.25 mm väliltä 25 mm välein. Nuo KP:n metallipuikot ovat ihanan liukkaita ja teräviä ja mukavan lyhyitä (15 cm). Lisäksi paketissa oli vyyhti Colinetten Jitterbugia.



Juhlat jatkuvat raparperipiirakan ja olympialaisten merkeissä.

Neuleet eivät oikein tunnu valmistuvan ja suurin syyllinen siihen on eräs kirottu sukkapari (pdf) josta on tullut oikea riippakivi neulojanurallani. Aivot meinaavat nurjahtaa sijoiltaan kun yritän ymmärtää ohjetta, mutta ei vain onnistu. Oli pakko aloittaa punainen pitsihuivi häitä varten että pysyn järjissäni.

Lahjuksia, osa 2

Minulla on synttärit elokuun puolenvälin tienoilla. Kun kävimme lomalla vanhempieni luona, sain etukäteissynttärilahjaksi äitini tekemän puikkopussin.



Tuommoiselle on ollut jo pitkään tarvetta, kun sukkapuikot lojuivat laatikon pohjalla sikinsokin eikä tarvittavaa kokoa ikinä löytynyt. Pussi on tehty tilkuista ja sen kiinnitys tapahtuu kahden nauhan avulla. Pussi syö sisäänsä kaikki omistamani sukkapuikot, pyöröpuikot ja virkkuukoukut.

Lahjuksia, osa 1

Äitini antoi miehelleni lahjaksi Labanin.



Laban on ihan kuin oikea kissa. Se löhöää kaiket päivät nojatuolissa ja siitä irtoaa karvoja sohvalle. Laban on Torstin ISOserkku.



Laban on neulottu Novitan Teddystä isoilla puikoilla (7?) Kate the cat -ohjeella.

Nallu

Nallu on pieni oranssi karhu.



Nallun speksit ovat muuten samat kuin Dumboliinalla, mutta silmät ovat Tiimarin kurjat ommeltavat silmät jotka eivät kestä kovempaa käyttöä. Nallu on tehty oikeasti leijonan ohjeella, mutta kun lopputulos muistutti ihan nallea, ei siitä voinut tehdä leijonaa.

Laurilan tila

Kävimme kesälomalla Mikkelissä Laurilan tilalla.

Jo heti parkkipaikalla aidan takaa kurkisteli tämän näköinen veikko.



Se on villapossu eli harvinainen Mangalitza-sika. Näin heinäkuun helteillä siat olivat aika vähissä villoissa, mutta talveksi ne kasvattavat paksun turkin.



Tilalla on pieni putiikki joka myy tilan omien lampaiden villoja ja villoista kehrättyjä lankoja. Lisäksi sieltä saa ostaa kaikenlaista kehräykseen liittyvää tavaraa.

Tilalla oli kauniita laamoja. Paarmat kiusasivat laamoja melkein yhtä paljon kuin minua ja ne piehtaroivat maassa ketarat ojossa.



Pääsin syöttämään valkoista laamaa.



Tilalla oli myös monen rotuisia lampaita ja kanoja, aasi, hevonen, vuohia ja shetlanninponi. Tässä kuvassa on aito rokkikukko (Plymouth rock -kukko).



Jos liikutte kesällä tuolla suunnalla maata, niin käykää ihmeessa kyläilemässä.

Dumboliina

Dumboliina on pieni ja sievä norsu joka harrastaa balettitanssia. Dumboliinalla on suuret korvat, vaaleanpunainen tutu ja pieni häntä.



Dumboliina asuu nykyään Vaasassa erään pienen ja ehkä vielä vähän sievemmän pikkutytön luona joka ei luultavasti vielä muutamaan kuukauteen ymmärrä mitään norsuista tai baletista.

Dumboliinan ohje on Amigurumi World -kirjasta ja se on virkattu nelosen koukulla harmaasta Ainosta ja vaalenpunaisesta Jengasta. Silmät on hankittu Hobby Pointista. Dumboliina on täytetty pehmoleluvanulla jonka pitäisi kestää pesua. Silmien ympärykset ja varpaat ovat valkoista askarteluhuopaa.

Lomalaisen elämää

Lomalla on aikaa puuhailla kaikenlaista. Minun lomaohjelmaani on tähän mennessä kuulunut seuraavanlaista:

Raparperipiirakan leipomista.



Mansikoiden syömistä.



Mansikoiden säilömistä talven varalle.



Sämpylöiden leipomista.



Lisäksi olen istunut tietokoneella ja tuskaillut diplomityöni kanssa, pyöräillyt, jumpannut, juossut, kahvitellut parvekkeella auringonpaisteessa, käynyt kavereiden kanssa terassilla ja tietysti neulonut!

Loma!

Jee jee, loma alkaa 91 minuutin päästä! Ensimmäinen lomaviikko menee sitä riivattua diplomityötä kirjoittaessa. Minulla on (taas kerran) vakaa aikomus saada se valmiiksi. Toivottavasti tällä kertaa onnistuisin. Toisella lomaviikolla mennään Keski-Pohojammaalle tekemään häiden ennakkovalmisteluja ja mökkeillään Mäntyharjulla muutama päivä.

No mutta en minä pelkästään tuota tullut tänne ilkkumaan. Suurin osa on jo varmaan huomannu, että uusin Ulla ilmestyi jokunen päivä sitten. Minulle kolahti parhaiten Tulppaani-kolmiohuivi , Käänteinen-pipo ja sukkamalleista Rovásírás-sukat. Muutkin sukkamallit olivat kivoja ja, mikä parasta, niitä on paljon! Mahtavaa että joku viitsii ja jaksaa tehdä noin hienoa nettijulkaisua kanssaneulojien iloksi!

Edit: Olihan minulla vielä yksi asia mikä piti sanoa. Kiitoksia teille kaikille jotka käytte kommentoimassa juttujani ja kehumassa tekeleitäni! On aina yhtä jännää ja kivaa kun sähköpostiin on tullut ilmoitus uudesta kommentista. Kiitos!

Kurpitsasukat

Ostin talvella kerän oranssia Zitron Trekking XXL -sukkalankaa. Lanka suorastaan kiljui päästä Sheepaintsin Little Pumpkin sockseiksi (pdf), eli kotoisammin kurpitsasukiksi.



Koska sukan mallineule ei veny kovinkaan paljon, käytin neulomiseen 2,75 mm sukkapuikkoja. Lanka oli mukavaa neuloa ja aivan mahtavan väristä. Vaikka sukissa on aika pitkät varret, jäi 100 gramman kerästä melkein puolet jäljelle.



Myös sukkien ohje antsaitsee paljon kehuja. Sukat istuvat täydellisesti ja ohje oli virheetön ja helppolukuinen. Kurpitsojen silmukankierrot oli helppo tehdä ilman palmikkopuikkoa. Sukat menivät äidille syntymäpäivälahjaksi.

Swallowtail Shawl

Tuossa edellisessä postauksessa vähän vilautin jo tätä pääskysen pyrstön näköistä kaunokaista.



Kyseessä on IK:n syksy 2006 lehdessä alunperin julkaistu Swallowtail shawl joka oli ilmaiseksi jaossa toukokuun ajan. Huivi on neulottu Novitan Floricasta 4 mm pyöröpuikolla. Lankaa kuilui vähän vajaa 100 grammaa, eli huivin materiaaleille tuli hintaa vaivaiset kolme euroa. Florica oli todella mukava yllätys. Lanka on miellyttävää neuloa ja valmis huivi ei kutita yhtään vaikka onkin 100% villaa. Lisäksi tuo väri on ihanan herkku.

Huivista tuli ihanan kevyt ja ilmava ja juuri oikean kokoinen kaulassa pidettäväksi. Palluroiden tekeminen normaaleilla tylsäkärkisillä puikoilla sai aikaan muutaman ärräpään, mutta muuten huivin neulominen oli suorastaan nautinnollista ja yllättävän nopeaa.



En ole ennen tehnyt (ainakaan valmiiksi asti) yhtään pitsihuivia. Päättelin huivin varmuuden vuoksi 5 mm puikoilla koska olin kuullut kauhujuttuja kiristävistä päättelyistä. Olen vieläkin ihan hämmästynyt siitä, miten kurttuisesta oranssista mytystä tuli pingoituksen jälkeen tuommoinen ohut ja kepeä huivi.

Käsi- ja jalkatöitä

Viime aikoina on tullut puuhasteltua monenlaista, niin käsillä kuin jaloilla.

Ensin jalkatöitä:



Nuo mustat popot jolkottelivat toukokuun viimeisenä päivänä 42195 metriä pitkin Tukholman katuja. Matka oli taas kerran raskas, mutta tuloksena oli uusia komea ennätys ja ensimmäisen kerran viiden tunnin alitus. Mahtava laji!

Noilla sinisillä popoilla aloitin jalkapallokauden viime torstaina. Samaisen lajin katselukausi alkoi jo paria päivää aikaisemmin (Cristiano Ronaldo on niin ihana!). Suunnistuskauden aion aloittaa ensi viikon tiistaina.

Sitten käsitöitä:



Viime viikonloppuna kävimme hakemassa kukkia ja laitoimme parvekkeen kuntoon. Viime kesänä kasvatimme tomaatteja siemenistä, mutta se oli tosi työlästä ja satoa ruvettiin saamaan vasta syyskuun lopussa. Tänä vuonna ostimme valmiin taimen jossa oli jo pari kypsääkin tomaattia.



Lisäksi täällä on värkätty koruja.



Ja on täällä tehty myös blogin aiheen mukaisia käsitöitä.

Nappikauppaa

Lähdin eilen ostamaan nappeja neuletakkiin tuosta "lähiostarilta". No ei löytynyt. Siis voitteko kuvitella, että pohjoismaiden kolmanneksi suurimmasta kauppakeskuksesta ei löydy yhtään kauppaa joka myisi nappeja! Prismassa oli ennen myynnissä muutamaa eri sorttia, mutta nyt sekin hylly oli typötyhjä. Anttilassa myyjäsetä vain kommentoi, että kaikenlaisten käsityötarvikkeiden kysyntä olisi tosi kovaa jos vain joku myisi.

Askartelin napit sitten paremman puutteessa itse Cernit-massasta. Kyllähän niissä vähän "käsityön leima" näkyy, mutta eiköhän ne kuitenkin aja asiansa.

Jos nyt joku kaipaa hyvää liikeideaa, niin väittäisin että Leppävaaran seudulla on huutava tarve käsityöliikkeelle (ja kunnolliselle askarteluliikkeelle..). Suur-Leppävaaran alueella pelkästään asuu melkein 60 000 asukasta eli asiakkaitakin luulisi riittävän.

Neuletakki ja tuubisukat

Kevät ja lähestyvä Stockholm marathon ovat hieman syöneet neulomisintoa, mutta jotain pientä valmista täältä silti löytyy.
Nimittäin herneenvihreä neuletakki ja raidalliset tuubisukat sille samaiselle kesäkuun alussa syntyvälle kaverin vauvalle jolle tein jo pöksyt ja pipan.



Sukat on tehty perinteisellä tuubisukkien mallilla, eli kaksi oikein kaksi nurin -joustinta jota siirretään aina kolmen kierroksen välein yhden pykälän vasemmalle. Lankana on Novitan raidallinen Wool jota neuloin 3 mm sukkapuikoilla. Yhdellä kierroksella on 40 silmukkaa, mutta olisi voinut olla muutama silmukka enemmänkin.

Herneenvihreä neuletakki on tehty Moda 1/2008 ohjeesta nro 53 (Vaaleanpunainen jakku). Lankana on Novitan Tennessee jota kului vain vähän yli 100 grammaa. Takki on neulottu 3,5 mm puikoilla. Saumoista huomaa että en ole mikään kokenut paitojen tekijä, mutta toivottavasti takki on käyttökelpoinen. Väri on tosi herkku vaikka en suuri vihreän ystävä olekaan. Napit pitäisi vielä löytää jostain tai tehdä itse massasta. Ruskeat puunapit voisivat näyttää aika hyviltä.

Tennesseen neulominen oli suoraan sanottuna p*****stä, koska lanka halkeili ja meni tosi pahasti kierteelle. Pinnasta tuli kauniin sileä ja kiiltävä, mutta kyllä mietin kahteen kertaan ennen kuin rupean uudestaan neulomaan tuosta langasta yhtään mitään.