Totta! Vauvan eilinen ensimmäinen kiepsahdus taisi olla puhdas vahinko, mutta tänään lapsi näytti niin keskittyneeltä (kieli keskellä suuta, kuten kuvasta näkyy :)), että jotain suunnitelmallisuutta taisi takana olla.
Mikä yllätys täältä löytyikään... En ollut lukenut blogiasi puoleen vuoteen ja nyt täällä olikin ilmestynyt vauva perheeseen. Onnea oikein paljon!
Nolottaa suunnattomasti etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, vaikka silloin vuosi(?) sitten annoit sähköpostiosoitteesi.
Toista vuotta asun nyt täällä sun vanhassa kotikaupungissa, jopa lähellä vanhempiasi (jos ne asuvat vielä samassa paikassa kuin lukioaikana). Töissä käyn tuossa lähikoululla, mutta viikonlopuiksi reissailen miehen luo... Tarkoitus olisi päästä taas saman katon alle, jos vain töitä löytyisi samalta paikkakunnalta.
Hupsista! Taisi olla jotain mielenkiintoista katsottavaa olan takana kun noin kiepsahtaa :)! Meillä meni piiiitkään, ennen kuin tyttö kääntyi tarkoituksella selälleen. Selältä mahalleenkin kääntyi varmaan kuukauden päivät ennen kuin hoksasi jujun myös toisin päin :) Nykyään sitten onkin jo ihan erilaiset liikeharjoitukset meneillään ja kopsahduksetkin tapahtuvat korkeammalta.. välillä äitin päätä huimaa.
Pampuliina, Arleena, Sude ja Riikat, kiitos kommenteista!
Minna, mukava kuulla sinusta. Laita vaikka sähköpostia niin voidaan vaihtaa tarkemmin kuulumisia! :)
Maiju, lapset oppivat asiat niin eri tavalla ja ihan omassa järjestyksessään. Sitten kun tyttö lähtee liikkeelle, tätä aikaa varmaankin muistelee kaiholla kun voi luottaa, että lapsi ei pääsee tekemään mitään töllöntöitä vaikka ei ole koko ajan vahtimassa :)
10 kommenttia:
Siitä se lähtee :)
Totta! Vauvan eilinen ensimmäinen kiepsahdus taisi olla puhdas vahinko, mutta tänään lapsi näytti niin keskittyneeltä (kieli keskellä suuta, kuten kuvasta näkyy :)), että jotain suunnitelmallisuutta taisi takana olla.
Ihana ja kohta pieni pyörähtelee ympäri kuin hyrrä :)
Noinko nopeasti se aika onkin mennyt. Nyt jo käännytään.
Voi pientä söpöliiniä. Kiepsahdus...yksi askel elämässä eteenpäin.
Ihana =)
Ihana kiepsahtaja! :)
Mikä yllätys täältä löytyikään... En ollut lukenut blogiasi puoleen vuoteen ja nyt täällä olikin ilmestynyt vauva perheeseen. Onnea oikein paljon!
Nolottaa suunnattomasti etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, vaikka silloin vuosi(?) sitten annoit sähköpostiosoitteesi.
Toista vuotta asun nyt täällä sun vanhassa kotikaupungissa, jopa lähellä vanhempiasi (jos ne asuvat vielä samassa paikassa kuin lukioaikana). Töissä käyn tuossa lähikoululla, mutta viikonlopuiksi reissailen miehen luo... Tarkoitus olisi päästä taas saman katon alle, jos vain töitä löytyisi samalta paikkakunnalta.
Mukavaa vauva-aikaa teille!
-Minna
Hupsista! Taisi olla jotain mielenkiintoista katsottavaa olan takana kun noin kiepsahtaa :)! Meillä meni piiiitkään, ennen kuin tyttö kääntyi tarkoituksella selälleen. Selältä mahalleenkin kääntyi varmaan kuukauden päivät ennen kuin hoksasi jujun myös toisin päin :) Nykyään sitten onkin jo ihan erilaiset liikeharjoitukset meneillään ja kopsahduksetkin tapahtuvat korkeammalta.. välillä äitin päätä huimaa.
Pampuliina, Arleena, Sude ja Riikat, kiitos kommenteista!
Minna, mukava kuulla sinusta. Laita vaikka sähköpostia niin voidaan vaihtaa tarkemmin kuulumisia! :)
Maiju, lapset oppivat asiat niin eri tavalla ja ihan omassa järjestyksessään. Sitten kun tyttö lähtee liikkeelle, tätä aikaa varmaankin muistelee kaiholla kun voi luottaa, että lapsi ei pääsee tekemään mitään töllöntöitä vaikka ei ole koko ajan vahtimassa :)
Lähetä kommentti