Mekko

Olemme menossa parin viikon päästä hautajaisiin ja miehen kanssa mietimme kovasti, miten vauva kuuluisi pukea sinne. Koska kokomusta ei ole oikein vauvan väri, päädyimme neutraaliin harmaaseen. Ostin Eurokankaasta täplikästä ohutta puuvillakangasta ja valitsin mekkomallin uusimmasta Ottobre-lehdestä (3/2011). Vuori on vieläkin ohuempaa oranssi-pinkkiä kukkakangasta.



Koska mekko on vuoritettu ja siinä on takana lyhyt vetoketju, ompelutaitoni joutuivat todella koetukselle. Luin ohjeen läpi ainakin kymmenen kertaa ja yritin muutenkin olla superhuolellinen ja näin onneksi vältyin pahemmilta virheiltä. Kyllähän tuon itsetehdyksi tunnistaa jos lähemmin tutkii, mutta se ei haittaa.



Tein meidän alle 70-senttiselle tytölle mekon koon 74 mukaan ja siitä tuli tosi kittana. Toki lapsi on aika isokokoinen, mutta en usko että tuo mekko mahtuu kenellekkään oikeasti 74 senttiä pitkälle vauvalle. Jotenkin oletin, että ompelulehdessä nuo kokomerkinnät olisivat lähempänä todellisuutta kuin valmisvaatteissa, mutta nyt vähän harmittaa. Toivottavasti mekko mahtuu vielä parinkin viikon päästä kun sitä tarvitaan. Aion pukea mekon alle vielä valkoisen bodyn ja sukkahousut jotka entisestään vievät väljyyttä pois mekon alta.



Kuvista huomaa tosi selvästi miten nopeasti tuo muksu kasvaa. Kuun lopussa tulee jo puoli vuotta täyteen. Vauva syö jo pottua, porkkanaa ja omppua, vaikka äidinmaito on toki edelleen tärkein ja suosituin ravinnon lähde. Eilen opittiin pyörähtämään masulleen ja tänään kokeiltiin ensimmäisen kerran, suurella menestyksellä, yhdistelmävaunujen ratasosaa. Ympäröivät tapahtumat kiinnostavat valtavan paljon ja kaikki mikä osuu käteen menee aina suoraan suuhun.

Pallohelistin

Mitä saadaan kun yhdistetään sählypallo, kasa leipäpussinsulkijoita ja erivärisiä jämälankoja?



Vauvan helistin tietysti!

Alkuperäinen idea on Satu Laatikaisen ja Riitta Malinen-Tyynelän kirjasta Papiljottilehmiä ja haalarihai - Helppoja leluja kotitarpeista, jossa sählypallo oltiin päällystetty vanhalla sukalla.

Käytin virkkaamiseen jämäpuuvillalankoja ja 4 mm koukkua. Aloitin virkkaamaan pyörylää, mutta tein lisäyksiä vähän harvemmin, että muodosta tuli sopivan kupera. Sählypallo pitää muistaa laittaa virkkauksen sisään puolivälissä, koska muuten se ei mahdu reiästä.

Pienet suklaamunamuffinssit

Pääsiäisen kunniaksi kehittelin uuden muffinssiohjeen jossa voi hyvin hyödyntää virpojilta yli jääneet pienet suklaamunat. Ohjenuorana toimi taas kerran ruokakaapin sisältö.



Pienet suklaamunamuffinssit
(10-12 kpl)

Ainekset:
1 kananmuna
2 dl sokeria
1,5 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 grammaa margariinia
1-1,5 dl maitoa
6 kpl pieniä suklaatäytteisiä pääsiäismunia (niitä värikkäitä foliokuorisia munia joissa on pehmeää suklaatöhnää sisällä)

Ohje:
1. Vatkaa muna ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi
2. Sekoita kuivat aineet ja lisää vaahdon sekaan.
3. Lisää sulatettu rasva.
4. Lisää maitoa varovasti kunnes taikina on sopivan paksuista. (Sopiva = ei voi leikata veitsellä, mutta on helppo lusikoida muffarivuokiin)
5. Lusikoi taikina muffinssivuokiin tai muffinssipellin koloihin. Jos teet 12 muffinssia, niistä tulee melko pieniä.
6. Puolita pienet suklaamunat ja paina yksi puolikas jokaisen muffinssin keskelle. Peitä suklaamuna muffinssitaikinalla.
7. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Muffinssit kannattaa ottaa lämpiämään ennen tarjoamista, jos säilytät niitä jääkaapissa. Silloin suklaasydän ehtii pehmetä sopivasti.

Kestovaippailukokemuksia

Olemme nyt vauvan kanssa kestovaippailleet kohta kolme ja puoli kuukautta. Ajattelin, yleisön pyynnöstä, kirjoitella hieman kokemuksistani. Kommentoikaa te muutkin kestovaippailijat tai sellaisiksi aikovat, jos olette eri mieltä tai jos unohdin sanoa jotakin oleellista.



Kuvassa itse ommeltuja sisävaippoja. Ihoa vasten fleece, imuna valkaisematon flanelli ja päällä liskokuvioinen bambuneulos ja keltaraitainen bambujoustofrotee. Fleece Eurokankaasta, muut tarvikkeet Myllymyksuilta.

Minulla ei ollut mitään kunnianhimoista kestovaippailusuunnitelmaa ennen lapsen syntymää, vaan ajatuksena oli kokeilla eri vaihtoehtoja avoimin mielin. Nykyään käytämme kestovaippoja päivällä ja yöllä ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Kestovaipat ovat osoittautuneet käteviksi, halvoiksi ja ympäristöystävällisiksi. Vaippapyykkiä pesemme noin joka toinen päivä, mikä ei ole paljon kun ottaa huomioon että vauvaperheessä pyykkiä tulee muutenkin aika paljon. Likaiset vaipat säilytämme pyykkikaapin verkkokorissa, missä ne eivät haise ollenkaan. Emme hankkineet energiasyöppöä kuivausrumpua, vaan kuivatamme puhtaat vaipat kuivaustelineellä.

Aloitimme kestoilun perinteisillä harsovaipoilla. Vastasyntyneen jalat ovat niin laihat, että muut vaipat istuivat huonosti ja falskasivat helposti. Harsovaipassa siis taitellaan harso vaipaksi ja päälle laitetaan kosteussulkukerros, kuten villahousut tai vastaavat. Harsovaipoissa on ongelmana se, että ne tuntuvat märiltä ihoa vasten ja siksi kaipaavat jonkinlaisen kuivaliinan. Minä ostin kirpparilta fleece-mainoskaulaliinan, jonka leikkelin 10-15 cm leveiksi soiroiksi jotka sopivat hyvin kuivaliinoiksi. Nuo kuivaliinat ovat edelleenkin käytössä. Koska vauva pissaili välillä niin paljon että vaipan imukyky ei tahtonut riittää, leikkelimme vanhoista froteepyyhkeistä lisäimuja harson väliin.

Kun lapsi hieman pulskistui, aloimme kokeilla myös muita vaippoja. Tilasin kokeiluja varten muutamia taskuvaippoja, all-in-one-vaippoja (eli AIO-vaippoja) ja sisävaipan Royal-kestoilta ja Myllymuksuilta. Ostin myös muutamia vaippoja kirpputorilta. Myöhemmin ompelin itse lisää sisävaippoja Ottobre design -lehdessä (6/2010) julkaistulla kaavalla.

Taskuvaipoissa ja AIO-vaipoissa on ulommaisena PUL-kangas joka on laminoitua ja hengittävää kangasta. Kankaan tehtävänä on pitää kosteus vaipan sisällä. Jos vaipan sisällä ei ole tarpeeksi imua, myös PUL-kangas saattaa päästää läpi kosteutta. Ihoa vasten vaipoissa on joko fleece tai muu tekninen kangas, joka päästää kosteuden läpi imukerroksiin, mutta tuntuu kuivalta ihoa vasten. Taskuvaipassa on nimensä mukaisesti tasku johon voi laittaa haluamansa määrän imumateriaalia. AIO-vaipassa imu on ommeltu kiinni vaippaan. Taskuvaipat ja AIO-vaipat ovat käteviä reissussa, koska niitä on helppo kuljettaa mukana ja nopea pukea kun villahousuja ei tarvita. Vaipat saattavat kuitenkin joskus falskata.



Kuvassa vauvalla on sisävaippa ja hahtuvasta neulotut Villapöpät. Meidän 3,5 kuukauden ikäinen painaa tällä hetkellä noin seitsemän kiloa ja käyttää koon 3 pöpiä.

Sisävaipat ovat muuten samanlaisia kuin tasku- ja AIO-vaipat, mutta niissä ei ole kosteussulkukangasta, vaan vaipan päälle pitää pukea villahousut tai muu kosteussulku. Sisävaipat ovat olleet kotikäytössä meidän suosikkejamme, koska ne hengittävät hyvin ja niitä on lähes mahdotonta saada falskaamaan. Vaippa on etenkin haarasta aika paksu, minkä takia monet bodyt ovat ihan liian lyhyitä.

Vaippailukäyttöön tarkoitetut villahousut neulotaan hahtuvasta tai muusta täysvillaisesta huovuttuvasta langasta. Housut voi myös ommella villaneuloksesta. Valmiit housut liotetaan lanoliinivedessä, mikä tekee pintaan kosteutta hylkivän kerroksen. Lanoliinia saa esimerkiksi kestovaippoja myyvistä verkkokaupoista ja liikkeistä. Villahousuja ei tarvitse käyttöönoton jälkeen pestä jos niissä ei ole mitään näkyvää likaa. Housut kannattaa kuivattaa kunnolla aina käytön jälkeen.

Villahousuohjeita netissä:

Villapöpät
Ottobren villahousut
Kestovaippainfon villahousuohjelinkit
Vanilla-villahousut

Lisätietoja kestovaippailusta:

http://www.kestovaippainfo.fi/

Raitatakki

Neuloin uusimasta Moda-lehdestä (1/2011) Sanna Vatasen suunnitteleman vauvan jämälankatakin. Ohjeen takki on tehty puuvillasta, mutta omani neuloin Nalle-langan jämistä jotka löytyivät kaapista. Ohje on tosi hyvä ja selkeä, mutta pituutta lisäsin muutaman sentin takin helmaan. Koolla 1-6 kk tuli 2,5 kuukauden ikäiselle juuri sopiva takki, mutta en usko että tuo menee enää puolivuotiaalle. Lankaa kului vähän alle 100 grammaa.



Aamulla kun heräsin lämpömittari näytti -26 astetta. Ihan kurjaa kun ei päästä kylmyyden takia vaunulenkille vaikka ulkona olisi upea auringonpaiste. Odotan jo kevättä ja kesää aivan hurjan kovasti.